Hieman useampi kuin kaksi kolmesta Suomen romanista on kokenut syrjintää jollakin elämänalueella viimeisen vuoden aikana, kertoo vähemmistövaltuutetun selvitys. Selvitykseen haastateltiin 249:ää romania eri ikäluokista.
Suuri osa syrjintätilanteista on sattunut arkielämässä, kuten asioinnilla kaupassa tai huoltoasemalla. Syrjintää kokeneet kertoivat pitävänsä nöyryyttävänä sitä, että kaupan myyjä tai vartijat seuraavat heitä.
– Emme osanneet odottaa näin surullisia lukuja, vaikka tiesimme, että romanit ovat syrjitty ryhmä. Tässä on kyse mittavasta yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta, sanoo vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet.
Yli puolet vastaajista kertoi kokeneensa syrjintää työnhaussa viimeisen vuoden aikana. Selvityksen mukaan romaninuoriin on kohdistunut enemmän työnhakusyrjintää kuin vanhempiin romaneihin, mutta romaninuoret myös ovat työelämässä vanhempia romaneita useammin.
Romaneilla on selvityksen mukaan enemmän syrjintäkokemuksia kuin Suomessa asuvilla somalialaistaustaisilla ja venäjänkielisillä.
– Yksi syy on varmasti se, että he ilmoittavat ja tunnistavat tämän syrjinnän. Heidän oikeustietoisuutensa on yhtä korkea kuin tavallisestikin suomalaisten keskuudessa on kun taas joidenkin muiden vähemmistöryhmien kohdalla se ei ehkä ole niin suurta, Biaudet jatkaa.
Vähemmistöjen väliset erot eivät kuitenkaan tee kokemusta Biaudetin mukaan yhtään vähäisemmäksi.
– Syrjintäkokemukset ovat todellisia ja olemassa olevia. Hyvä asia on, että ne tunnistaa, mutta se ei poista sitä, että niitä tapahtuu.
Vuonna 2009 julkistetun EU-tutkimuksen mukaan Suomessa asuvista somalialaistaustaisista hieman alle puolet kertoi kokeneensa syrjintää. Suomessa asuvista venäjänkielisistä vastaava määrä oli runsas neljännes.
Keskeinen keino syrjinnän kitkemiseen on vuoropuhelu.
– Luottamuspula pitää voida kuroa umpeen. Valtaväestön täytyy irrottautua ennakkoluuloista ja kohdata romanit yksilöinä kaikilla elämän alueilla.