Suomalaiset lykkäävät lapsen hankkimista puolison puutteen ja taloudellisten syiden takia, selviää Väestöliiton Perhebarometrista. Työelämän vaatimukset, puutteet tasa-arvossa ja mielikuvat lapsiperheen arjesta heikentävät halua perheellistyä.
Väestöliiton Perhebarometri selvittää lastensaantiin vaikuttavia tekijöitä, ja sitä varten muun muassa haastateltiin nuoria aikuisia.
Syntyvyys laskee Suomessa seitsemättä vuotta, ja suomalaiset saavat lapsensa myöhemmin kuin pitävät ihanteellisena. Sopivaa kumppania ei aina löydy, mutta lapsettomuus lisääntyy myös puolison kanssa elävillä aikuisilla.
Lapsia suunnitellaan aikaisintaan silloin, kun opinnot on hoidettu ja töitä tehty muutama vuosi. Sisarusten halutaan usein syntyvän tiheästi.
– Näin ollen sekä työelämän että pienten lasten hoidon vaativimmat vuodet sijoittuvat samaan ja yhä lyhyempään ajanjaksoon. Vallitseva perhemalli on todellinen resepti ruuhkavuosille, sanoo Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch tiedotteessa.
Monille nuorille aikuisille vanhemmuus näyttäytyy vaativana elämänvaiheena, jossa ei ole sijaa omalle elämälle. Lapsettomilla nuorilla aikuisilla on vain vähän myönteisiä mielikuvia pienten lasten kanssa elämisestä.
Väestöliiton mukaan myös tasa-arvokehitys heijastuu mielikuviin vanhemmuudesta.
– Se, miten eri tavoin vanhemmuuden ajoitus vaikuttaa miesten ja naisten tulokertymiin, on yhteiskunnallinen kysymys, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä selvästi suuremman riskin perheellistymisen vaikutuksista omaan elintasoon ja työuraan, sanoo Väestöliiton tutkija Venla Berg tiedotteessa.
