Syntyvyys on Suomessa alempana kuin koskaan – Työpaikka ja asuinalue vaikuttavat siihen, minkä ikäisinä lapsia hankitaan

1:55

Suomessa syntyy nyt 1,49 lasta naista kohden. Se on vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Syntyvyyden laskuun vaikuttaa muun muassa kaupungistuminen.

Suomalaisten syntyvyys on laskenut jo EU:n keskiarvon alapuolelle. EU:ssa syntyy Eurostatin mukaan 1,6 lasta naista kohden.

Väestöliiton raportin mukaan keskeinen tekijä alenevalle syntyvyydelle on se, että vanhemmiksi tullaan yhä iäkkäämpinä. Mitä myöhemmin yhteiskunnassa keskimäärin saadaan ensimmäinen lapsi, sen alhaisempi on keskimääräinen lapsiluku ja sitä enemmän on lapsettomia.

Video: Historiallisen alhainen syntyvyys luo korotustarvetta eläkemaksuihin ja verotukseen.

Äidiksi tulemisen ikä on noussut lähes 29 vuoteen

Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan naisen hedelmällisyys alkaa laskea ja raskaaksi tulo vaikeutua jo noin 35-vuotiaana.

Suomessa äidiksi tulemisen ikä on 1970-luvulta lähtien noussut ja on nyt lähes 29 vuotta. Puolison puute on edelleen keskeinen lasten saamisen este, mutta lapsettomat vuodet lisääntyvät myös niillä, jotka elävät puolison kanssa.

Koulutus, työpaikka ja asuinalue vaikuttavat

Koulutus vaikuttaa siihen, minkä ikäisenä lapsia saadaan. Vähiten koulutettujen äitien keskimääräinen ikä tulla äidiksi on 22 vuotta, eniten koulutettujen naisten puolestaan yli 29 vuotta.

Tilastokeskuksen mukaan työikäisen väestön koulutustaso on kokenut pitkän yhtämittaisen nousun, joka tosin on päättymässä selvään hidastumiseen ja tason vakiintumiseen.

Myös työpaikka ja asuinalue vaikuttavat siihen, minkä ikäisenä vanhemmaksi tullaan. Kaupungeissa tullaan vanhemmaksi myöhemmin kuin maaseudulla. Yrittäjät, maanviljelijät ja kätilöt saavat varhaisemmin lapsia kuin muissa ammateissa toimivat.

Suomessa on viime vuosina ollut meneillään suurin maaltamuuttoliike sitten 1970-luvun. Liikekannalla ovat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. 2010-luvulla he ovat liikkuneet pääkaupunkiseudulle ja suurempiin keskittymiin ja pohjoisesta ja idästä etelään.

Väestöliiton Perhebarometriä varten haastatellut nuoret aikuiset korostivat sukupuolesta ja koulutustasosta riippumatta elämäntilanteen vakautta, omaa kypsyyttä ja toimivan parisuhteen merkitystä lastensaannin edellytyksinä.

Tavallista perhe-elämä ei ole kaikkien tavoitteena

Työelämän vaatimukset ja lastensaannin vaikutus ansiotulojen kehitykseen ja uraan näyttivät osaltaan suosivan vanhemmaksi tulon lykkäämistä.

Kyselyn perusteella varsinkin korkeammin koulutetut nuoret kavahtivat arkista tai tavanomaista lapsiperhe-elämää, joka monille näyttäytyi omista haaveista luopumisena. Lapsettomilla nuorilla aikuisilla oli hyvin vähän myönteisiä mielikuvia pienten lasten kanssa elämisestä.

Perhebarometrin tuloksista ilmeni myös, että huomattava osa naisista ja etenkään miehistä ei tunne perusasioita iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen.

Vääristynyt käsitys iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen voi johtaa siihen, että lastenhankinnan lykkäämisessä ei nähdä riskejä.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja