Suomessa syntyy nyt 1,49 lasta naista kohden. Se on vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Syntyvyyden laskuun vaikuttaa muun muassa kaupungistuminen.
Suomalaisten syntyvyys on laskenut jo EU:n keskiarvon alapuolelle. EU:ssa syntyy Eurostatin mukaan 1,6 lasta naista kohden.
Väestöliiton raportin mukaan keskeinen tekijä alenevalle syntyvyydelle on se, että vanhemmiksi tullaan yhä iäkkäämpinä. Mitä myöhemmin yhteiskunnassa keskimäärin saadaan ensimmäinen lapsi, sen alhaisempi on keskimääräinen lapsiluku ja sitä enemmän on lapsettomia.
Video: Historiallisen alhainen syntyvyys luo korotustarvetta eläkemaksuihin ja verotukseen.
Äidiksi tulemisen ikä on noussut lähes 29 vuoteen
Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan naisen hedelmällisyys alkaa laskea ja raskaaksi tulo vaikeutua jo noin 35-vuotiaana.
Suomessa äidiksi tulemisen ikä on 1970-luvulta lähtien noussut ja on nyt lähes 29 vuotta. Puolison puute on edelleen keskeinen lasten saamisen este, mutta lapsettomat vuodet lisääntyvät myös niillä, jotka elävät puolison kanssa.
Koulutus, työpaikka ja asuinalue vaikuttavat
Koulutus vaikuttaa siihen, minkä ikäisenä lapsia saadaan. Vähiten koulutettujen äitien keskimääräinen ikä tulla äidiksi on 22 vuotta, eniten koulutettujen naisten puolestaan yli 29 vuotta.
Tilastokeskuksen mukaan työikäisen väestön koulutustaso on kokenut pitkän yhtämittaisen nousun, joka tosin on päättymässä selvään hidastumiseen ja tason vakiintumiseen.