Synnyitkö vuonna 1983? Suomalaisten hyvinvointi ja mahdollisuudet onneen saattoivat olla silloin huipussaan

Viime vuosina molemmat mittarit ovat osoittaneet alaspäin. 

"Ei mikään ihme"

Tällä viikolla oman raporttinsa Suomen taloudesta julkaisseen Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi pitää mittareiden tuloksia hyvin ymmärrettävinä.

– 70- ja 80-luvuilla mahdollisuudet laajenivat teknisen kehityksen myötä ja tulot kasvoivat lähes kaikilla. Ei ole mikään ihme, että niitä aikoja muistellaan hyvinä 1980-luvun aikoina.

Tältä näytti Helsingissä vuonna 1983. Metro laajeni kyseisenä vuotena Rautatieasemalta Kamppiin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseoHelsingin kaupunginmuseo

Bruttokansantuotetta pidetään usein taloudellisen kehityksen onnistumisen mittarina, mutta kansalaisten onnellisuudesta se ei juuri kerro. Orjasniemi kuitenkin pitää BKT:tä hyvänä osoittamaan sen, miten suuri yhteisesti jaettava kakku on.

– Siitä kerätään verot, joilla tasataan tuloja ja turvataan sosiaaliturva sekä hyvinvointipalvelut. Jos kakku kasvaa, siitä on jaettavaa myös jatkossa. Taloustieteilijät eivät väitäkään, että kyseessä olisi suora hyvinvoinnin mittari.

Miten mitata hyvinvointia?

Yhteinen kakku eli bruttokansantuote muutetaan hyvinvoinniksi kulloinkin vallitsevan poliittisen tahtotilan mukaan. ISEW- ja GPI-mittareita on moitittu siitä, että ne mittaavat hyvin vaikeasti mitattavia suureita ja ovat arvoväritteisiä sekä vaikeuttavat päätöksentekoa.

– Sitä voi pohtia, mitkä asiat vaikuttavat hyvinvointiin. Modernin taloustieteen lähtökohtana on se, että jokainen henkilö ja taloudellinen toimija pyrkii maksimoimaan oman hyvinvointinsa. Ja mikä hänen hyvinvointiinsa kuuluu, sitä hän sitten maksimoi.

– Esimerkiksi voi sanoa, että maksimoi oman perheensä ja viiteryhmänsä hyvinvointia. Näihin voi kuulua rauhallinen ja saasteeton ympäristö ja turvallisuus, mitkä otetaan huomioon ISEW- ja GPI-mittareilla.

Tällaisia asioita on kuitenkin Orjasniemenkin mukaan vaikea mitata.

Sonja Tähtinen veljensä kanssa perheen kotona Viialassa 1980-luvun puolivälissä. Vuodet ennen 90-luvun lamaa olivat mahdollisesti Suomen historian onnellisimmat - tai ainakin mahdollisuudet onneen olivat parhaimmillaan.Kuvat: Sonja Tähtisen albumi

Suurten muutosten edessä

Orjasniemi myös huomauttaa, että indeksiluvut tulevat ilmastonmuutoksen myötä muuttumaan Suomessa vielä paljon negatiivisempaan suuntaan.

– Aikamoisia digihärpäkkeitä pitäisi tulla saataville, jotta mahdollisuudet hyvinvointiin olisivat näiden mittareiden mukaan yhtä hyvät kuin 1980-luvulla.

Kansainvälisesti verrattuna Suomi sijoittuu kuitenkin yhä korkealle tasolle hyvinvointimittareilla. Myös tällä viikolla vuosittaisen raporttinsa julkaissut talouspolitiikan arviointineuvosto näkee, että meillä menee pääosin hyvin.

ISEW ja GPI -mittarit

- BKT:n rinnalle ja sitä korvaamaan on kehitetty useita hyvinvointia seuraavia mittareita ja tilinpitojärjestelmiä, sekä niiden perusteella laskettavia indikaattoreita

- Kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi (Index of Sustainable Economic Welfare, ISEW) ja Aidon kehityksen indikaattori (Genuine Progress Indicator, GPI) –mittarit mittaavat hyvinvointia kuluttajasta käsin

- Ne pyrkivät laajentamaan hyvinvoinnin kuvausaluetta varjohintojen avulla ottamaan huomioon tärkeimmät ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät sekä huomioimaan kestävän kehityksen vaatimukset

Lähde: Tilastokeskus (2011)

– Suomella menee monella mittarilla todella hyvin, mutta meillä on vakavia ongelmia julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. Toinen huoli on työllisyydessä.

Riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto ilmaisi raportissaan huolen myös suomalaisten koulutustason laskusta. 1970-luvulla syntyneet, eli vuoden 1983 tienoilla koulu-uransa aloittaneet suomalaiset olisivat jäämässä kaikkien aikojen koulutetuimmiksi suomalaisiksi.

"Kaikki ovet ovat avoinna"

Vuonna 1983 syntynyt Sonja Tähtinen kokee eläneensä hyvin onnellisen lapsuuden. Hänen isänsä kuoli vuonna 1997, kun hän oli vasta 14-vuotias.

– Jäimme äidin kanssa ja hän piti meistä hyvää huolta kaikki nämä vuodet.

Tähtinen valmistui muotoilijaksi vuonna 2008. Hän on työskennellyt suunnittelijana ja opetustyössä. Tänä vuonna hän aloittaa ammatillisen opettajan opinnot ammattikorkeakoulussa.

Hänellä on kaksi poikaa, toinen on viisivuotias ja toinen vasta seitsenkuinen. Kuopuksen vauvavuosi sai tammikuun alussa synkempiä sävyjä, kun myös Tähtisen äiti kuoli.

Viime päivinä hän on selannut albumejaan ja pohtinut paljon lapsuusaikojaan. Hänelle tulevaisuus ei näyttäydy synkkänä, vaikka hyvinvoinnin kehitys näyttääkin mittareiden valossa omia lapsuusvuosia huonommalta.

– Suomi on hieno maa kasvaa ja kehittyä. Koulutus on huippua ja nuorella on monta vaihtoehtoa mistä valita, kaikki ovet ovat avoinna.