Synkät ajatukset valtasivat vasta 9-vuotiaan Ollin mielen – lukiossa poika mietti ihmisten tappamista ja pommeja, nyt hän tutkii pahuutta: "Kaikissa meissä asuu myös sitä"

4:19
Pahuustutkijan mukaan myös korona-aika on lisännyt pahuutta – katso Olli Pitkäsen haastattelu videolta

Olli Pitkänen, 35, ajatteli pienenä lapsena synkkiä ajatuksia. Syitä pahoihin mietteisiin hän ei koskaan keksinyt, mutta ne johdattivat häntä elämässä. Omien ajatusten tulosta on se, että Pitkäsestä tuli pahuustutkija ja hän teki väitöskirjan pahuudesta.

Ollin lapsuus oli normaali. Hän oli perheen ainoa lapsi, mutta vanhemmat olivat täysin normaaleja. Suuria traumoja ei tapahtunut.

Silti 9-vuotiaana Olli muistaa alkaneensa ajatella pahoja asioita.

– En tiedä miksi sellaiset ajatukset valtasivat mieleni. Rupesin ajatusten myötä lukemaan kauhukirjallisuutta ja aikuisten kirjallisuutta. Se vahvisti ennestään niitä ajatuksia ja jäin siihen jumiin, hän kertoo.

Lapsena Ollin ajatukset olivat yliluonnollisiakin kauhun kokemuksia, jotka lamaannuttivat. Silti ne liittyivät maalliseen pahuuteen.

– Nuoruudessa ajatukseni alkoivat kääntymään yleiseen ihmisvihaan. Ajatukseen siitä, ettei ihmistä pitäisi olla olemassa. Siihen liittyi halu tuhota ihmisyyttä, niin itsessä kuin muissa.

Yksinäisempi kuin muut?

Olli arvelee, että jotain vaikutusta hänen pahoihin ajatuksiinsa on voinut olla sillä, että hän oli perheensä ainoa lapsi.

– Olen ehkä ollut sen takia yksinäisempi kuin monet muut. Ja olen joutunut yksin selvittelemään tiettyjä asioita, joita muut ratkaisevat sisarusten kanssa.

Olli puhui synkistä ajatuksistaan myös vanhemmilleen, mutta he eivät niitä ymmärtäneet. Eivät liioin huolestuneetkaan.

– Ajatukseni kuitattiin sillä, että olen herkkä poika enkä ehkä ihan normaali.

Jossain vaiheessa Olli jopa pyysi päästä lääkärille tutkimuksiin, mutta vanhemmat kokivat sen turhaksi. Kaikkihan oli hyvin.

Ajatteli tappamista

Lukiossa Olli muistaa miettineensä, että hän voisi ampua luokkatovereitaan tai alkaa opiskella kemiaa, jotta voisi rakentaa pommin ja tappaa sen avulla ihmisiä.

– Nämä ajatukseni eivät koskaan johtaneet tekoihin enkä itse asiassa kokenut olevani edes lähellä minkäänlaisten tekojen toteutusta. Minulla olisi pitänyt mennä paljon heikommin, jotta olisin ryhtynyt tekemään jotain.

Jälkikäteen työssään pahuustutkijana Pitkänen on oppinut sen, että ajatuksista tekoon eteneminen on pitkä tie.

– Se vaatii monta tekijää ja tietynlaisia psyykkisiä ongelmia, että esimerkiksi tappaa muita. Silloin kun jotain ajatuksia pyörittelee mielessään, saattaa kuvitella olevansa lähellä tekoa. Mutta usein se ei ole niin, hän tietää.

Monien tekojen taustalla yksinäisyyttä

Pitkänen näkee, että yksinäisyydellä on suuri vaikutus ja osuus siihen, että ihminen  toteuttaa synkät ajatuksensa. Esimerkiksi kouluammuskelijat ovat usein olleet yksinäisiä.

– Minulla oli koko ajan kavereita ja kouluni sujui hyvin. Uskon, että nämä tekijät suojelivat minua. Ja luulen myös, että vanhempani eivät sen takia olleet minusta kovin huolissaan, koska menestyin koulussa ja ystäviä riitti.

– Se pitää ihmisyydessä kiinni, jos on tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Monesti pelkästään se estää ihmistä tekemästä väkivaltaista tekoa.

Kielteiset ja pahat ajatukset jatkuivat Ollin mielessä läpi lapsuuden ja nuoruuden, noin 25-vuotiaaksi saakka.

– Siihen asti ne jossain määrin hallitsivat ajatuksiani.

Ajatukset eivät häiritse

Pitkänen opiskeli Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan filosofiaa ja erikoistui pahuuden tutkimukseen. Hän kirjoitti siitä väitöskirjan ja väitteli tänä keväänä tohtoriksi.

– Nyt olen 35-vuotias ja minulla on edelleen synkkiä ajatuksia, mutta ne eivät määritä olemistani tai häiritse minua.

Nykyään Pitkänen tosin miettii, että ei varmasti olisi ollut haitaksi, jos hän olisi lapsena tai nuorena saanut myös apua.

– Parikymppisenä harkitsin itsekin vielä hakeutumista mielenterveysavun piiriin, mutta se jäi.

Syöpä todettiin keväällä

Ollin isä kuoli tapaturmaisesti, kun hän oli vasta 15-vuotias. Se ei kuitenkaan lisännyt hänen synkkiä ajatuksiaan tai muuttanut pojan mietteitä.

Pahan elämäntilanteen eteen Pitkänen joutui jälleen tänä keväänä, kun hänellä todettiin pian väitöstilaisuuden jälkeen syöpä. Kyse on sidekudoskyhmyisestä Hodgkinin lymfoomasta, joka on tyypillinen nuorilla miehillä ja yli 60-vuotiailla miehillä.

– Muutama päivä väitöstilaisuuden jälkeen löysin pari pattia kaulaltani. Diagnoosin sain noin kuukausi sitten.

Nyt syöpää hoidetaan sytostaateilla ja ennuste on hyvä. 97 prosenttia samanlaisen diagnoosin saaneista alle 50-vuotiaista on elossa viiden vuoden päästä.

– Olen asennoitunut niin, että sairaus hoidetaan pois ja elämä jatkuu.

Nyt Pitkänen on sairautensa vuoksi sairauslomalla. Vaikka hän onkin ajatellut läpi elämänsä synkkiä ajatuksia, sairaus ei ollut hänelle suuri sokki.

– Luonnollisesti olen käynyt vuosien aikana omat ja muidenkin sairastumiset läpi. Puoliksi vitsinä mietin, oliko syöpä kosto synkistä ajatuksistani. Mutta se on vain tapa, jolla olen tottunut ajattelemaan, enkä usko asian oikeasti olevan niin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jokaisessa ihmisessä myös pahuutta

Pahuutta tutkiessaan Pitkänen on pohtinut paljon myös sitä, voiko ihminen olla puhtaasti paha. Sitä hän ei kuitenkaan usko.

– Voimme sanoa, että tietyt ihmiset, kuten sadistiset sarjamurhaajat, ovat pahoja heidän tekojensa vuoksi. On ihmisiä, joita pystyy kuvailemaan sanalla paha. He ovat tehneet toistuvasti pahoja tekoja eivätkä he osoita katumusta.

Suomesta Pitkäsellä tulee mieleen pahana ihmisenä vuonna 1960 tapahtuneesta uunisurmasta epäily mies, joka muurasi vaimonsa elävänä uunin sisään. Miestä ei koskaan tuomittu, mutta häntä on pidetty tekoon syyllisenä.

Pitkänen tietää myös, että meissä kaikissa on paha puoli. Myös heissä, joita ajatellaan pelkästään hyvinä ihmisinä.

– Kaikissa asuu myös pahuutta. Se on eri asia, miksi joku toteuttaa sitä teoissaan. Sitä voi selittää biologisilla, psykologisilla, sosiaalisialla ja yhteiskunnallisilla tekijöille. Monia asioita on täytynyt mennä pieleen, jotta ihminen ryhtyy äärimmäiseen pahaan tekoon.

Pahuustutkijan mukaan myös korona-aika on lisännyt pahuutta – katso Olli Pitkäsen haastattelu artikkelin alussa olevalta videolta.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja