Suvi Niskasen avopuolison äkillisestä kuolemasta on kulunut vuosi ja kaksi kuukautta. Perusterve 27-vuotias autoinsinööri lähetettiin kovan päänsäryn vuoksi sairaalaan. Kaksi päivää myöhemmin hänet todettiin kuolleeksi. 25-vuotias Suvi haluaa kertoa tapauksesta, jotta muut puolisonsa varhain menettäneet löytäisivät toivoa surun keskellä. – Katkeruuden tunteet pitää hyväksyä ja käydä läpi, mutta se ei tarkoita sitä, että pitäisi katkeroitua.
Alkuvuosi oli käyty ahkerasti asuntokaupoilla.
Suvi Niskanen ja hänen 27-vuotias kihlattunsa Toni* olivat helmikuussa 2016 ostamassa ensimmäistä asuntoaan yhdessä. Yhteisessä vuokra-asunnossa oli asuttu kolme vuotta.
Neljä vuotta aiemmin, kesällä 2012, kaikki oli tapahtunut nopeasti: tapaaminen Tallinnan laivalla, rakastuminen ja muuttaminen yhteen Tonin kotikaupunkiin vielä samana syksynä.
Vuoden 2015 kesällä pari meni kihloihin. Toni oli kosinut Suvia Tallinnassa, jossa pari oli ollut jälleen viettämässä viikonloppua.
Tämä kuva otettiin Tallinnasa kosinnan jälkeen kesällä 2015.
Lainan yksityiskohdista oli sovittu pankin kanssa. Enää puuttui juuri se oikea asunto, joka tuntuisi molemmista kodilta. Helmikuun 16. päivä oli tarkoitus mennä katsomaan taas yhtä lupaavalta kuulostavaa asuntoa, mutta näyttöön meneminen jouduttiin perumaan Tonia muutaman päivän ajan vaivanneen päänsäryn takia.
– Tonilla oli aiemminkin ollut migreenin tyyppistä päänsärkyä, mutta sitä ei ollut sen tarkemmin koskaan tutkittu. Migreenilääkkeet olivat aina tehonneet.
Tällä kertaa päänsärky kuitenkin koveni koko ajan, eivätkä normaalit lääkkeet auttaneet. Vasta valmistunut 27-vuotias autoinsinööri sinnitteli päivän töissä ja meni työterveyslääkärin vastaanotolle työpäivän päätteeksi.
Onko sinulla kerrottavana tarina hoitovirheisiin liittyen? Ota yhteyttä uutistoimitukseemme osoitteeseen uutiset@mtv.fi.
– Lääkäri oli sanonut, että ei sinua kyllä kotiuttaa voi, lähde sairaalaan.
Tonin äiti vei poikansa sairaalan vuodeosastolle. Oireiden syytä ei heti alettu selvittää. Tonille annettiin särkylääkkeitä ja kehotettiin nukkumaan yön yli. Tarkemmat tutkimukset aloitettaisiin seuraavana päivänä.
Aamulla huonekaveri huomasi, ettei Toni enää hengittänyt.
Häntä elvytettiin, sydän saatiin vielä lyömään. Töölön sairaalassa kuitenkin todettiin, ettei Toni enää heräisi. Toisena päivänä sairaalaan menosta Toni irrotettiin koneista ja todettiin aivokuolleeksi.
Parin viimeiseksi yhteiseksi reissuksi jäi matka Turkkiin syksyllä 2015.
Lääkäri pyysi ottamaan tuolit alle
Koska Suvi ja Toni eivät olleet vielä naimisissa, kaikki tiedot potilaan tilanteesta menivät ensin Tonin vanhemmille. Aamulla herätessään Suvi luki Tonin äidiltä saamansa viestin, jossa tämä pyysi huutomerkkien saattelemana soittamaan.
– Hän sanoi puhelimessa itkien, että Tonia on lähdetty viemään Töölöön, että aivoissa on jotain.
Suvi lähti Tonin sisarusten kyydillä Töölöön. Omaiset joutuivat odottamaan muutaman tunnin, ennen kuin kaikki saivat tietoa Tonille tehtyjen kokeiden tuloksista.
Lääkärin tullessa huoneeseen Suvi tiesi tämän ilmeestä, että jotain vakavaa oli tapahtunut. Lääkäri pyysi kaikkia ottamaan tuolit alle.
– Hän sanoi, että tilanne on tosi huono.
Päivä oli ollut sekava, Suvi oli itkenyt paljon. Hänen muistikuvansa tilanteesta ovat tarkat, huone ja kaikki siellä istuneet ihmiset.
– Muistan tarkasti ihmisten kasvot siinä huoneessa ja miten muut alkoivat itkemään. Mutta juuri tasan sillä hetkellä, kun lääkäri kertoi tilanteen, minua ei itkettänyt.
Kyynelet tulivat myöhemmin samana päivänä. Kaksi seuraavaa vuorokautta menivät kokonaan itkiessä.
Suvi on tatuoinut miehensä kuolinpäivän käteensä.
Hoitovirhe selvisi vuotta myöhemmin
Suvi oli kuukauden sairaslomalla töistä, lykkäsi työharjoittelua ja piti taukoa opinnoista. Käytännön järjestelyt, kuten hautajaiset ja asunnon irtisanominen sekä tavaroiden järjestely, pitivät huolen siitä, ettei sängyn pohjalle voinut jäädä kovin pitkäksi aikaa.
Varmuus hoitovirheestä tuli vasta paljon myöhemmin, tämän vuoden maaliskuussa.
Omaiset olivat laittaneet vireille hoitovirheselvityksen pari kuukautta Tonin kuoleman jälkeen. He eivät voineet hyväksyä sitä, ettei Tonin tilannetta oltu selvitetty tarkemmin heti sairaalaan tullessa.
Valviran lausunnosta käy ilmi, että paikallisessa sairaalassa Tonia hoitanut lääkäri sai huomautuksen, sillä hän ei ollut pyrkinyt poissulkemaan kallonsisäisen paineen mahdollisuutta silmänpohjatutkimuksella tai TT-tutkimuksella.
"Valviran asiantuntijan mukaan kolloidikysta on aivokammion seinämän hyvänlaatuinen kasvain, joka kuitenkin sijaintinsa vuoksi on usein hengenvaarallinen. Kolloidikystan oireet saattavat muistuttaa migreeniä. Kyseessä on niin harvinainen sairaus, ettei päivystävillä lääkäreillä ole lainkaan kokemusta sen diagnostiikasta ja hoidosta, vaikka sairaus mainitaankin lääkärin peruskoulutuksessa eräänä päänsäryn hengenvaarallisena syynä."
Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvityksen mukaan kolloidikysta oli aiheuttanut äkillisen aivo-selkäydinnesteen kierron tukkeutumisen ja siten voimakkaan äkillisen aivopaineen nousun.
Jos heti sairaalaan tullessa olisi saatu tietää, että Tonin aivopaineet olivat koholla, jotain olisi vielä voitu tehdä.
– Se tuntuu tosi pahalta, ihan käsittämättömältä. Yksi ratkaisu, jonka lääkäri on tehnyt, on mahdollisesti voinut maksaa mieheni hengen.
Sairaala on pahoitellut tapahtunutta, ja tilannetta on käyty läpi Tonin vanhempien kanssa. Aloite asian selvittämisestä on kuitenkin aina tullut omaisilta.
Omaisten on mahdollista hakea korvauksia potilasvahinkolautakunnalta ainoastaan hautajaiskuluista.
"Valvira antaa lääkäri XX huomautuksen hänen vastaisen toimintansa varalle siitä, että vaikeassa päänsäryssä ja oksentelussa tulee syystä riippumatta ottaa huomioon kohonneen kallonsisäisen paineen mahdollisuus."
– Tietenkään mikään raha ei korvaa menetystä, mutta jollain tavalla olisi oikeudenmukaisempaa, jos omaisilla olisi mahdollista saada jotakin korvausta henkisestä kärsimyksestä. Lääkärikin sai pelkästään huomautuksen. Tulee sellainen olo, ettei tämä ollut siellä sairaalassa mikään iso juttu. Meille omaisille tämä on koko elämän mittainen suru.
Suvi haluaa jakaa tarinansa ja samalla kertoa muille, että menetyksen jälkeen on mahdollista jatkaa elämää.
Muiden auttaminen tullut tärkeäksi
– Toni oli kauhean aurinkoinen ihminen, aina hyvällä tuulella. Hän auttoi ihmisiä, hän halusi tehdä niin. Kohtelias, hyvätapainen. Juuri niihin asioihin ihastuin hänessä.
Suvi on saanut kriisiapua ja vertaistukea muilta puolisonsa menettäneiltä. Se on auttanut, ja on tullut tunne siitä että syvimmän surun läpi on mahdollista päästä.
Rankimpina hetkinä on auttanut myös varmuus siitä, ettei Toni haluaisi hänen jäävän loppuelämäkseen suruun kiinni. Hoitovirhe tuntuu pahalta edelleen, mutta siihen, miten asiat olisivat voineet mennä, ei voi jäädä jumiin.
Suvia on auttanut vertaistuen lisäksi hänen oma perheensä sekä Tonin perhe, joka on pysynyt läheisenä. Lisäksi Suvi on alusta asti kirjoittanut surutyöstä.
Hänestä on tärkeää kertoa myös muille, että menetyksen jälkeen on mahdollista jatkaa elämäänsä. Katkeruuden tunteet, se mitä kaikkea olisi voinut vielä olla, tulee hyväksyä ja elää, mutta ne eivät tarkoita, että olisi pakko katkeroitua. Hän haluaa sanoa asioille enemmän kyllä kuin ei.
– Olen hyväksynyt tapahtuneen. Hyvin harvoin on enää sellaisia aamuja, että herään ja joudun muistuttamaan itseäni, että häntä ei enää ole.
Suvi valmistuu sosionomiksi kesäkuussa. Hän on tehnyt opinnäytetyötään nuorten leskien vertaistuesta.
– Joskus vuosien päästä haluaisin mahdollisesti työskennellä sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat menettäneet läheisensä.
MTV:n tilaaman selvityksen mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna 12 kuolemaan johtanutta hoitovirhettä, joista annettiin huomautus. Suvi Niskasen avopuolison tapaus on kuitenkin kirjattu vasta tämän vuoden (2017) lukuihin, sillä hoitovirhe on todettu tämän vuoden puolella.
*Miehen nimi muutettu miehen omaisten pyynnöstä.
Kursiivilla laatikoissa olevat lainaukset ovat suoria sitaatteja omaisten Valviralta saamasta päätöksestä.
