Boko Haram on lyöty. Tämä lause on Nigerian presidentin Muhammadu Buharin puheissa kuultu useaan otteeseen viime vuosina. Ja silti ääri-islamistisen järjestön iskuista on tänäkin vuonna Nigeriassa uutisoitu lähes päivittäin.
Todellisuudessa Koillis-Nigeriassa ja sen lähialueilla toimiva Boko Haram on sisäisesti hajanainen terroristijärjestö, mutta jälleen hyvin aktiivinen, sanoo Suomen Nigerian-suurlähettiläs Jyrki Pulkkinen STT:lle.
– Se on viime vuosina uudelleen aktivoitunut. Monesti on uutisoitu, että Boko Haram on peitottu. Todellisuudessa se on ajettu pakosalle, josta se pomppaa hetken päästä uudelleen, Pulkkinen kertoo.
Boko Haramin tiettävästi ensimmäinen suuren mittaluokan terroriteko tapahtui päivälleen kymmenen vuotta sitten. Äärijärjestö kasvoi nopeasti hyvin raa'aksi, sillä maailmanlaajuista terrorismia kuvaava raportti kertoi, että Boko Haram tappoi muita terroristijärjestöjä enemmän ihmisiä vuonna 2014.
Vuonna 2016 järjestö sirpaloitui erilaisiin aatteellisiin siipiin, ja sisäinen valtakamppailu heikensi sen toimintaa. Pulkkisen mukaan järjestö tekee nykyisin yllättäviä pistoiskuja, jotka kohdistuvat pääsääntöisesti armeijaan. Nykyisellään sillä ei ole kykyä pitää hallussaan suuria maa-alueita.
– Järjestö on silti hyvin merkittävä ja se vaikuttaa koko ajan Nigerian politiikkaan. Sotilaat ovat hyvin tiukoilla, kun maassa on käynnissä yli kymmenen muutakin kriisiä.
Järjestön juuret Tshadjärven kriisialueella
Boko Haram on perustettu 2000-luvun alkuvuosina Koillis-Nigeriassa, lähellä monen valtion alueelle levittyvää Tshadjärveä. Pitkään jatkunut maaperän eroosio ja järven kuivuminen ovat ajaneet yli kymmenen miljoonaa kalastuksesta ja maanviljelystä elantonsa saavaa ihmistä hädänalaiseksi.
Koska Tshadjärvi on kaukana kaikesta, ei myöskään hallinnon käsi ole ulottunut sinne.
