Syyttäjät ovat huolissaan rikosprosessin voimavaroista. Suomen syyttäjiä edustavan Suomen syyttäjäyhdistys ry:n julkilausuma liittyy viime aikojen keskusteluun siitä, miten massarikoksia tutkitaan tai jätetään tutkimatta.
Syyttäjäyhdistyksen mukaan asiaa pitää tarkastella laajemmin kuin vain poliisin voimavaroista.
– Valitettavasti yhteiskunnan resursseista kilpailtaessa rikosoikeudenhoito on jo pitkän aikaa jäänyt paitsioon. Todellisuus on se, että kaikkien rikosasioiden hoitaminen toimii äärirajoilla, yhdistys toteaa.
– Rikosasioiden tutkiminen, syyttäminen, tuomitseminen ja rangaistusten täytäntöönpano ovat tärkeimpiä valtion ja järjestäytyneen yhteiskunnan ydintehtävistä. Jollei oikeudenhoito toimi, on suuri vaara, että luottamus koko yhteiskunnan toimintaan rapautuu.
– Vaikutukset näkyvät suoraan kansalaisten turvallisuudessa ja turvallisuuden tunteessa. Samoin halukkuudessa yritystoimintaan ja investointeihin. Suurimpana vaarana on, että omankädenoikeus muuttuu varteenotettavaksi ratkaisukeinoksi.
Resurssit äärirajoilla
Syyttäjäyhdistyksen mukaan henkilöstöresurssit ovat kaikissa rikosoikeudellista vastuuta toteuttavissa viranomaisissa äärirajoilla.
– Syyttäjiä on Suomessa hieman yli 300. Vuosittain hoidettavia asioita on yli 80 000 ja määrä kasvaa koko ajan.
Euroopan komissio on juuri julkaissut tutkimuksen syyttäjien keskimääräisestä määrästä eri maissa per 100 000 asukasta. Suomessa määrä on huomattavasti pienempi kuin muualla.
– Suomessa 2010-luvulla luku on hieman alle 7. Euroopan keskiarvo on yli 11 syyttäjää ja trendi on muualla nouseva. Muissa Pohjoismaissa määrä on kaikissa yli 10. Tähän eroon ei ole mitään perusteita, koska työtehtävät ja vastuut Pohjoismaissa ovat todellisuudessa samat kuin Suomessa.