Useat ydinaseita ja risteilyohjuksia säätelevät sopimukset tulevat lähiaikoina tiensä päähän ja jatko näyttää hyvin epävarmalta. Yhdysvallat on ilmoittanut aikovansa vetäytyä keskimatkan ohjuksia säätelevästä INF-sopimuksesta. Sen seurauksena myös ydinaseita säätelevän START-sopimuksen jatko on epävarma.
Asesopimusten kaatuminen alkoi vuosituhannen vaihteessa kun Yhdysvallat, Bushin johdolla irtisanoutui torjuntaohjukset kieltävästä ABM-sopimuksesta vuonna 2002.
Suurelta osin tämän seurauksena Yhdysvallat pystyi kehittämään Nato-maihin sijoitetun ohjuskilpensä Eurooppaan. Ohjuskilpi valmistui vuonna 2016.
Varsinaiset torjuntaohjukset on sijoitettu Puolaan ja Romaniaan, tutka-asema on Turkissa ja komentokeskus Saksassa. Motiiviksi on sanottu Iranin uhka, mutta myös Venäjä on kokenut ohjuskilpihankkeen heikentävän omaa puolustustaan.
"Tuli potkaistua pallo omaan maaliin"
Ohjuskilven rakentaminen on tuonut erityisesti Itä-Euroopan maille lisää turvallisuuden tunnetta, mutta samalla myös asekilpa näyttää kiihtyneen. 2000-luvulla Venäjä on kehittänyt uusia keskipitkän matkan Novator-risteilyohjuksia jotka pystyvät kuljettamaan ydinkärkiä. Yhdysvallat pitää tätä sopimusrikkomuksena.
Tällä perustella presidentti Trump aikoo irtisanoutua ydinohjuksia säätelevästä INF-sopimuksesta. Ratkaisu on herättänyt ristiriitaisia reaktioita – myös Yhdysvalloissa.
Obaman kaudella kabinettiin kuulunut entinen varapuolustusministeri suhtautuu päätökseen ristiriitaisesti. Toisaalta kyse on venäläisten pakottaminen sopimusten noudattamiseen, toisaalta riskinä on molemminpuolinen aseistuksen lisääntyminen.
