Mainos

Suuret asesopimukset kaatumassa toistensa perään – "Yhdysvaltain uskottavuus on saanut kolauksen – tässä tuli potkaistua pallo omaan maaliin"

4:29

Useat ydinaseita ja risteilyohjuksia säätelevät sopimukset tulevat lähiaikoina tiensä päähän ja jatko näyttää hyvin epävarmalta. Yhdysvallat on ilmoittanut aikovansa vetäytyä keskimatkan ohjuksia säätelevästä INF-sopimuksesta. Sen seurauksena myös ydinaseita säätelevän START-sopimuksen jatko on epävarma.

Asesopimusten kaatuminen alkoi vuosituhannen vaihteessa kun Yhdysvallat, Bushin johdolla irtisanoutui torjuntaohjukset kieltävästä ABM-sopimuksesta vuonna 2002.

Suurelta osin tämän seurauksena Yhdysvallat pystyi kehittämään Nato-maihin sijoitetun ohjuskilpensä Eurooppaan. Ohjuskilpi valmistui vuonna 2016. 

Varsinaiset torjuntaohjukset on sijoitettu Puolaan ja Romaniaan, tutka-asema on Turkissa ja komentokeskus Saksassa. Motiiviksi on sanottu Iranin uhka, mutta  myös Venäjä on kokenut ohjuskilpihankkeen heikentävän omaa puolustustaan.

"Tuli potkaistua pallo omaan maaliin"

Ohjuskilven rakentaminen on tuonut erityisesti Itä-Euroopan maille lisää turvallisuuden tunnetta, mutta samalla myös asekilpa näyttää kiihtyneen. 2000-luvulla Venäjä on kehittänyt uusia  keskipitkän matkan Novator-risteilyohjuksia jotka pystyvät kuljettamaan ydinkärkiä. Yhdysvallat pitää tätä sopimusrikkomuksena.

Tällä perustella presidentti Trump aikoo irtisanoutua ydinohjuksia säätelevästä INF-sopimuksesta. Ratkaisu on herättänyt ristiriitaisia reaktioita – myös Yhdysvalloissa.

Obaman kaudella kabinettiin kuulunut entinen varapuolustusministeri Elaine Bunn suhtautuu päätökseen ristiriitaisesti. Toisaalta kyse on venäläisten pakottaminen sopimusten noudattamiseen, toisaalta riskinä on molemminpuolinen aseistuksen lisääntyminen. 

– Venäläisten saaminen takaisin INF-sopimuksen piiriin on elintärkeää asevalvonnalle, koska asesopimusten täytyy tarkoittaa jotain jos toivotaan että turvallisuus paranee, Bunn toteaa.

Myös ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Leo Michel näkee tilanteeseen pääsyylliseksi Venäjän. Hän kuitenkin pitää myös Yhdysvaltojen kovasanaista sopimusvetäytymistä kyseenalaisena liikkeenä. Michelin mukaan Venäjän sopimusrikkomukseen olisi voitu vastata ilman sopimusten kariuttamistakin.

– Se, miten presidentti tämän hoiti – jalkapallotermein voisimme sanoa, että tässä tuli nyt potkaistua omaan maaliin. Yhdysvaltain uskottavuus on saanut kolauksen, Michel sanoo.

Kun asenokittelu on tällaista, näyttää todennäköiseltä että myös strategisia aseita rajoittava START-sopimus jää vaille jatkoa. Se umpeutuu vuonna 2021.

START-sopimuksen osalta Michel epäilee, että jatko olisi hyvin vaikea, vaikka Valkoisessa talossa istuisi kuka tahansa. 

– Se että Venäjä ei ole noudattanut nykyisiä sopimuksia, tekisi sopimusten jatkosta joka tapauksessa vaikeaa. Ei ehkä mahdotonta, mutta hyvin vaikeaa, Michel lisää. 

"Pelkona jääkylmä sota"

Asevarustelu noussee esille viikonloppuna Pariisissa, kun lukuisten valtioiden päämiehet kerääntyvät ensimmäisen maailmansodan muistojuhlallisuuksiin. Suomea edustaa presidentti Sauli Niinistö.

Viime maanantaina pidetyissä maanpuolustuskurssin avajaisissa Niinistö sanoi toivovansa, että rauhanfoorumissa puhuttaisiin erityisesti ydinaseista ja kansainvälisten asesopimusten murenemisesta.

- Sopimukseton tila toisi mukanaan riskejä: Mennyt kylmä sota vaihtuisi jääkylmäksi sodaksi, Niinistö kuvaili.

Rauhanfoorumiin saapuvat mm. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.