Kotinsa remonttia suunnittelevan kannattaa ottaa huomioon kotitalousvähennykseen ja lähestyvään vuodenvaihteeseen liittyvä mahdollisuus.
Pariskunnan on mahdollista saada itselleen huima 9 000 euron kotitalousvähennys, jos suuritöinen oman kodin remontti ulottuu loppuvuodesta seuraavan vuoden puolelle ja remontin laskuja maksetaan kahtena eri vuonna.
Verohallinnon mukaan remontin laskutuksen jakaminen kahdelle vuodelle on hyväksyttävää. On kuitenkin oleellista, että työ ajoittuu silloin molemmille vuosille.
– Vähennys myönnetään siltä vuodelta, jona olet maksanut yrityksen laskun tai työntekijän palkan ja palkan sivukulut. Jos esimerkiksi remontti ajoittuu vuodenvaihteeseen, voit hyödyntää kotitalousvähennystä kahtena eri verovuotena maksettujen laskujen mukaan, kerrotaan Verohallinnon verkkosivujen ohjeissa.
Kotitalousvähennyksen maksimi on tänä ja ensi vuonna remonttitöiden osalta 2 250 euroa henkilöltä. Pariskunnan maksimikotitalousvähennys on yhdeltä vuodelta yhteensä 4 500 euroa ja kahdelta vuodelta 9 000 euroa. Kotitalousvähennys vähennetään ensisijaisesti ansio- ja pääomatulojen verosta.
Kun maksaa remonttityöstä yritykselle, saa vähentää 40 prosenttia työn arvonlisäverollisesta hinnasta. Omavastuu on 100 euroa vuodessa henkilöltä. Kotitalousvähennystä ei saa esimerkiksi tarvikkeista tai matkakuluista.
Yksi henkilö voi saada vuodessa maksimimäärän kotitalousvähennystä, kun maksaa yritykselle remonttityöstä 5 875 euroa. Pariskunnan 9 000 euron kahden vuoden maksimivähennys edellyttäisi, että remontin työn osuus yritykselle maksettavista laskuista olisi 23 500 euroa.
LVI-Tekniset Urakoitsijat -etujärjestön toimitusjohtajan Mika Hokkasen mielestä vuodenvaihde voi olla järkevä ajankohta remontille kotitalousvähennysten vuoksi.
– Kyllä tuota kannattaa hyödyntää ja jaottaa kahden vuoden puolelle, Hokkanen sanoi.
Hän muistuttaa, että vähennyksiä voi hyödyntää, vaikka kyseessä ei olisi maksimivähennyksen tuova remontti.
– Sitähän voi hyödyntää myös pienemmissä remonteissa.
Kotitalousvähennys nousee vuodenvaihteessa kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta 2 250 eurosta 3 500 euroon. Korvausta voi saada nykyisen 40 prosentin sijaan 60 prosenttia palvelujen työn hinnasta.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan myös ensi vuonna öljylämmityksen korvaamisen osalta 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een.
Hokkasen mielestä kotitalousvähennyksen korotus pitäisi laajentaa remonttitoimintaan.
– Kotitalousvähennyksen osalta ollaan myös hassussa tilanteessa, koska taloyhtiöissä asuvat eivät voi hyödyntää koko taloon liittyviä remontteja kotitalousvähennyksen kautta. Omakotitaloasuja pystyy sen tekemään. Ei pitäisi olla eri asemassa asumismuodon takia.
Verohallinnon mukaan huoneiston omistaja voi saada kotitalousvähennyksen sellaisista kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka eivät ole taloyhtiön vastuulla. Tällaisia ovat esimerkiksi huoneiston sisäosien remontointi, kuten seinien maalaus tai tapetointi.