Susista levitetään Suomessa virheellistä tietoa – Luonnonsuojeluliitto: Ajatus raakuudesta perustuu lastenkirjojen tarinoihin

Niin sanottu susipuhe ja lajista liikkuva virheellinen tieto vaikeuttavat susikannan sietämisen edistämistä, jota uudella susikannan hoitosuunnitelmalla tavoitellaan.

–  (Suunnitelmaa valmistellessa) keskusteltiin susipuheesta, siitä miten on yllättävän paljon jumeja. Keskusteluja ei saada vietyä eteenpäin, ja me olemme tämän vuoden aikana pyrkineet niitä tunnistamaan. Samoin kuin mantroja, joita toistetaan pohtimatta, mitä niiden takana on, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi kuvailee valmisteluprosessia, jossa on ollut mukana useita eri tahoja Metsästäjäliitosta Luonnonsuojeluliittoon.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija ja tutkimuspäällikkö Katja Holmala korostaakin, että susien ympärillä pyörii paljon tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa.

–  Asiaton keskustelu ei sovi susiasioihin sen enempää kuin missään muissakaan asioissa, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä sanoi tiedotustilaisuudessa.

–  Pitkän ajan toive on, että päästäisiin eroon suteen liittyvistä voimakkaista mielikuvista, Hölttä sanoi.

Hänestä ajatukset suden raakuudesta ja suunnitelmallisuudesta perustuvat muun muassa lastenkirjojen tarinoihin. Hän huomautti, että esimerkiksi karhu tai ilves ei aiheuta samanlaista tunnevyöryä kuin susi.

Susikanta vähintään 25 lisääntyvään pariin

Ministeriön suunnitelmalla tavoitellaan lyhyellä aikavälillä pienintä elinvoimaista susikantaa, mikä tarkoittaa vähintään 25:tä lisääntyvää paria. Pitkällä aikavälillä ministeriö tavoittelee kannan suotuisaa suojelutasoa.

Ajatuksena on, että kannan suojelu onnistuu vain, jos susien kanssa samalla alueella asuvien ja toimivien ihmisten huolet ja tarpeet otetaan kannanhallinnassa huomioon.

Aikaisemmin suotuisaa suojelutasoa on Suomessa tavoiteltu tiukalla suojelulla tai suhteellisen vapaalla metsästyksellä, ministeriö kertoo. Päivitetystä suunnitelmasta käy ilmi, että keinot eivät ole olleet onnistuneita.

Suunnitelman toteutusta tukee sen valmistelun aikana suunniteltu kuusivuotinen EU:n rahoittama Life Boreal Wolf -yhteistyöhanke.

Susia tasaisesti idässä ja lännessä

Susikannassa tapahtuu muutoksia vuosittain. Kesäkuussa julkaistussa Luonnonvarakeskuksen maaliskuuta käsittelevässä arviossa Suomessa ja Suomen ja Venäjän välisellä raja-alueella liikkui yhteensä 24 susilaumaa. Kannan kokonaismääräksi arvioitiin 185–205 sutta, jotka jakaantuivat jokseenkin tasaisesti itäisen ja läntisen Suomen välillä.

Kanta-arvioissa tulee huomioida, että niissä kuvataan juurikin maaliskuun tilannetta, jolloin kanta on pienimmillään.

–  Tällä hetkellä kanta on suurempi kuin kesäkuussa julkistettu, ministeriön Niemi sanoo. 

Lue myös:

    Uusimmat