Suomessa on arviolta 150-180 sutta, kertoo Luonnonvarakeskus eli Luke. Tämä on neljänneksen vähemmän kuin viime vuonna.
Arvio on maaliskuulta, jolloin Suomessa liikkuvia susilaumoja oli 14. Suomen ja Venäjän rajalla liikkuvia laumoja oli seitsemän. Reviirejä, joita asuttavat susiparit, on 18. Niistä kolme on itärajan molemmin puolin. Vahvin susikanta on Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.
Susikanta on pienentynyt noin 25 prosenttia viime vuoden maaliskuun tilanteesta tämän vuoden maaliskuuhun. Vuosi sitten susia arvioitiin olevan 200–235 yksilöä.
– Romahduksesta ei voida kuitenkaan puhua, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta arvioi.
Kojola sanoo, että kanta-arvio on nyt kehittyneen tekniikan ansiosta tarkin, jonka Luke on antanut. Muuttuneen määrän taustalla saattaa vaikuttaa toissavuoden metsästys, jolloin susikuolemia kirjattiin kaikkiaan 79. Kaadettujen susien joukossa oli noin puolet aikuisia, joista huomattava osa oli alfayksilöitä. Alfan kuolema laumassa voi vaikuttaa lauman pysyvyyteen ja pentutuottoon.
Susien kuolemia tilastoitiin 58 viime elokuusta tämän vuoden huhtikuuhun. Kuolleista eläimistä kuusi on Suomen riistakeskuksen mukaan tunnistettu alfayksilöiksi.
Suomen susikannassa on paljon kaksin eläviä susia. Niiden osuus Suomen kaikilla susireviireillä oli maaliskuun alussa noin puolet, kun vuosi sitten se oli reilu kolmannes. Kojolan mukaan useassa tapauksessa kyse on pariskunnasta.
– Ja niistä suuri osa realisoi parisuhteen pennuiksi, Kojola arvioi.
"Jahti oli liiallinen"
Suomeen asetettiin 25 susilauman tavoite vuonna 2014 vahvistetussa susikannan hoitosuunnitelmassa.
– Olemme suhteellisen kaukana pienimmän elinvoimaisen susikannan edellyttämästä 25 lauman tavoitteesta. Kiistämättä tilanne ei ole nyt paras mahdollinen. On muistettava, että siellä on merkittävästi reviiriä muodostavia pareja, joten potentiaalia kannassa on. Suhtautuisin lukuihin maltilla, sanoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.
Niemi korostaa, että nyt tehty kanta-arvio on aiempaa tarkempi. Kanta-arviossa on käytetty laajoja dna-pohjaisia yksilömäärityksiä, yli 8 000:ta susihavaintoa ja gps-pannoista saatuja tietoja.
– Vertailua aiempiin vuosiin ei suoraan voi tehdä, sillä aineisto on nyt kattavampi kuin aiemmin.
Niemen mukaan nykytilanteeseen vaikuttaa toissavuoden liiallisen metsästys.
– Jahti oli liiallinen ja rakenteellisesti huono. Maksamme siitä nyt velkaa. Ministeriön asetukseen tehtiin korjausliikkeitä jo viime vuonna, kun poikkeuslupien myöntämistä porrastettiin. Näyttää siltä, että saalis- ja alfayksilöiden määrä on nyt maltillisempi. Arvioimme jälleen syksyllä uudelleen ministeriössä, pitääkö metsästysasetukseen tehdä muutoksia, Niemi sanoo.
"Ennustimme tämän”
Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro sanoo, että liitto ennusti tilanteen kehityksen jo kaksi vuotta sitten.
– Olemme lausuneet, ja lausumme jälleen, että susien kaatolupien määrää arvioitaessa ja poikkeuslupia myönnettäessä on käytettävä erityistä harkintaa ja malttia. Näin ei ole tapahtunut, ja tulos on tässä. Ennustimme tämän, Lumiaro sanoo.
Lumiaron mukaan nyt voidaan puhua susikannan romahtamisesta, kun se kahdessa vuodessa on pienentynyt noin puolella.
– Jos vain metsästäjätahojen toiveet otetaan huomioon, susikanta pysyy alhaisena ja romahtaa. Jos muunkin yhteiskunnan toiveita kuunnellaan, asia on ratkaistavissa, Lumiaro kommentoi.