Suomen susikanta on Luken tuoreimman arvion mukaan vahvassa kasvussa. Keväällä susia oli arviolta 430, vuotta aiemmin 295.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoo, että Suomessa on hyvät perusteet sallia suden metsästys tulevana talvena.
Essayah sanoo susikannan olevan voimakkaassa kasvussa. Hän viittaa Luonnonvarakeskuksen tänään julkaisemaan arvioon susien määrästä Suomessa.
Keskuksen mukaan susia oli maaliskuussa arviolta 430. Määrä kasvoi lähes puolella vuoden takaisesta.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on esittänyt, että suden kannanhoidollinen metsästys olisi ensi vuoden alusta alkaen mahdollista kiintiömetsästyksenä. Samalla poistettaisiin suden ympärivuotinen rauhoitus. Asiaa koskeva hallituksen esitys on lausuntokierroksella.
1:40
Essayah sanoo tiedotteessa, että suden tulevat metsästyskiintiöt määritellään Luken kanta-arvion ja muiden tarpeellisten tietojen pohjalta.
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo niin ikään, että susikanta on Suomessa sellaisella tasolla, että suden kannanhoidollinen metsästys on perusteltua.
Niemi sanoi Luken tiedotustilaisuudessa, että tuore aineisto antaa selvästi hyvän pohjan suden metsästyksen sallimiselle seuraavalle metsästyskaudelle.
– Jatkamme metsästysasetuksen viimeistelyä. Siinä lyödään lukkoon pelisäännöt metsästykselle, Niemi kertoi.
"Kysymys kannan kestävyydestä moniulotteinen"
Yksi ministeriössä valmistelussa olevista asioista on suden suotuisan suojelutason viitearvo. Sillä tarkoitetaan lukua, kuinka paljon susia pitäisi olla, jotta lajin populaatio olisi Suomessa suotuisan suojelun tasolla.
– Jatkamme työtä viitearvon määrittämiseen. Luke on tehnyt viitearvotyökalun, ja tässä vaiheessa työstämme viitearvoa sen avulla, Niemi kertoi.
Hän lisäsi, että ministeriö tulee tiedottamaan viitearvosta sitten, kun päätökset on tehty.
11:46
Vaikka suden metsästys ollaan sallimassa, susi on Suomessa edelleen luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Arviointi on tosin peräisin vuodelta 2019, jolloin Suomessa on viimeksi tehty laaja lajien uhanalaisuusarvio.
Susi on myös edelleen EU:n luontodirektiivissä luokiteltu suojelluksi lajiksi, vaikka sen suojeluasemaa tiputettiinkin kesäkuussa. Tuolloin EU:n ministerineuvosto päätti alentaa suden täysin suojellusta lajista suojelluksi lajiksi.
Suden tappaminen ei vaadi enää poikkeuslupaa, vaan sudesta tulee pyyntiluvalla metsästettävä laji, jolle määritellään metsästysaika.
Luonnonsuojeluliitto pitää ennenaikaisena
Suomen Luonnonsuojeluliitto pitää sudenmetsästyksen aloittamista ennenaikaisena.
Liiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro sanoo tiedotteessa, että vaikka susikanta on kasvanut, se ei ole vielä geneettisesti riittävän suuri kestääkseen kannanhoidollista metsästystä.
Liitto viittaa vuonna 2022 Luken laatimaan suden viitearvolaskuriin ja sanoo, että sen mukaan Suomessa tulisi olla hieman yli 500 sutta, jotta susikannan perinnöllinen muuntelu ei heikkenisi.
Luken ennusteen mukaan Suomessa olisi marraskuussa noin 560 sutta. Ensi vuoden maaliskuulle kannaksi on arvioitu noin 440 sutta.
Ennuste koskee kokonaan Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella elävää susikantaa.
Lue myös: Suomessa on susia enemmän kuin aiemmin – kriisiryhmää vaaditaan apuun: "Meiltä syödään pääoma pois"
Ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista kannanhoidollista metsästystä. Susikannan koko vaihtelee vuoden aikana susien suuren syntyvyyden ja kuolevuuden takia.
Lukesta ei suoraan kommentoitu tiistain tiedotustilaisuudessa, onko susikanta Suomessa nyt kestävällä tasolla. Ohjelmajohtaja, erikoistutkija Katja Holmala sanoi, että kysymys on moniulotteinen.
– Sitä ei voi tarkastella ainoastaan ekologisesta näkökulmasta, vaan pohdinnassa on oltava myös sosiaalinen ja taloudellinen kulma, Holmala sanoi.
Hän huomautti, että Luke tutkimuksineen ei ole varsinaisesti taho, joka ratkaisee nämä asiat.
– On osaltaan maa- ja metsätalousministeriön tehtävä pohtia kannan kestävyyttä koko yhteiskunnan näkökulmasta, Holmala sanoi.
Susikanta kasvanut vuodesta 2017
Luken mukaan susikanta on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 lähtien. Susien esiintyminen ja kannan kasvu painottuvat voimakkaasti länteen ja erityisesti Lounais-Suomeen.
Kaikkiaan Suomessa oli Luken arvion mukaan maaliskuussa yhteensä 430 sutta. Viime vuoden maaliskuussa susia oli arviolta 295. Kasvua kannassa on jopa 46 prosenttia.
Susien määrään lasketaan lauma- ja parireviireillä asuvat sudet, reviirien ulkopuolella elävät yksilöt sekä puolet rajareviirien yksilöistä. Kokonaan Suomessa sijaitsevilla reviireillä poronhoitoalueen ulkopuolella arvioitiin olevan 394 sutta.
Susireviirejä oli maaliskuussa arviolta 76. Susireviirillä tarkoitetaan aluetta, jota asuttaa susilauma tai -pari.
Lue myös: Hallituksessa erimielisyyttä valkoposkihanhien "pistämisestä pataan"
Valtaosa reviireistä sijaitsee läntisessä Suomessa ja painottuu Lounais-Suomeen. Perhelaumoja arvioitiin olevan kaikkiaan koko Suomessa 57 ja pareja 19. Viime vuoden maaliskuussa laumoja oli 44 ja pareja 18.
Poronhoitoalueella ei arvioitu maaliskuussa olleen pysyviä pari- tai laumareviirejä. Vielä viime syksynä poronhoitoalueella arvioitiin olleen kuusi reviiriä, joista yhdellä oli perhelauma.
Reviirit hävisivät kevääseen mennessä, kun 26 sutta metsästettiin vahinkoperusteisin poikkeusluvin.