Suomen Suojelupoliisin mukaan Venäjä käyttää hybridivaikuttamisessaan välikäsiä, joiden avulla sabotaasitoimet jäävät mahdollisimman etäälle Kremlin suorasta ohjauksesta.
Euroopassa on tämän vuoden aikana havaittu selkeästi lisääntynyttä hybriditoimintaa, jonka taustalla epäillään Venäjän valtiollisia intressejä.
Hybridisodankäynti kohdistuu tyypillisesti suuriin Keski-Euroopan maihin. Toiminnassa mukana on pikkurikollisia ja sosiaalisen median avulla värvättyjä yksilöitä.
Tekojen kokonaismäärä Euroopassa on Suojelupoliisin mukaan noussut yksittäistapauksista "selvästi suurempiin lukuihin". Suojelupoliisin sabotaasirikoksiin erikoistuneen erikoistutkijan Lotta Hakalan mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan Euroopan vakauteen epäsuorasti.
– Venäjä on lähtenyt aggressiiviseen ja jopa häikäilemättömään vaikuttamistoimintaan, joka näkyy erityisesti niin sanotun sijaistoimijoiden kautta tehtävän sabotaasitoiminnan muodossa, Hakala kertoo.
Kaikki yksityiskohdat ja tapaukset eivät aina tule julkisuuteen lainkaan, mutta toiminnan yhteys Venäjälle on pystytty osoittamaan.
– Venäjä pyrkii tietenkin häivyttämään sen yhteyden Venäjälle ja Kremliin mahdollisimman hyvin, mutta kyllä sieltä on tiedustelun keinoin pystytty tunnistamaan näitä yhteyksiä, Hakala toteaa.
Sabotaasin tekijät löytyvät sosiaalisesta mediasta
Venäjä käyttää sabotaasitoiminnassaan monitasoista välikäsien ketjua, jonka avulla se pystyy häivyttämään jälkensä tehokkaasti.
– Toiminta ulkoistetaan usein rikollisille, jotka tekevät yksinkertaista ilkivaltaa, tihutöitä ja tuhopolttoja maksua vastaan, Hakala sanoo.
– Siinä käytetään tyypillisesti useamman välikäden ketjua, jossa on vähintään pari kolme henkilöä siinä välissä, ennen kuin päästään sinne konkreettisesti Venäjällä toimivaan henkilöön, joka ohjaa tätä toimintaa sieltä käsin. Ketjun toisessa ääripäässä on sitten nämä sijaistoimijat, eli yksittäiset rikolliset, jotka toteuttavat nämä käytännön teot, Hakala kuvailee.
Värväys tapahtuu usein sosiaalisen median välityksellä. Hakalan mukaan rekrytoinnit ovat tilapäisiä ja tehtävät yksinkertaisia. Kohteet ovat helppoja, kuten varastot, liiketilat tai julkisilla paikoilla olevat kyltit. Esimerkiksi Ukrainaa tukevia kylttejä on sotkettu Keski-Euroopassa ja pienimuotoisia tuhopolttoja tehty eri kohteisiin.
Tekijätkään eivät välttämättä saa koskaan tietää mistä "tilaus" on tullut.
Ei viitteitä valtiollisesta sabotaasista Suomessa
Suomessakin on uutisoitu ilkivallasta, joka on kohdistunut esimerkiksi vesi- ja sähkölaitoksiin sekä linkkitorneihin. Suojelupoliisi ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi pidä näitä tapauksia valtiollisesti ohjattuna toimintana.
– Suomessa havaitut ilkivaltatapaukset eivät vastaa Venäjän muualla Euroopassa käyttämää toimintamallia. Meillä ei ole viitteitä siitä, että Venäjä käyttäisi eri maissa toisistaan poikkeavia sabotaasitapoja, Hakala kertoo.
Hänen mukaansa Euroopassa Venäjän sabotaasitoiminta on ollut suunnitelmallista, mutta kohdistunut vähämerkityksisiin kohteisiin, jotka eivät vaaranna yhteiskunnan kriittisiä palveluita.
Suomi varautunut hyvin hybridiuhkiin
Vaikka sabotaasitoimet eivät Supon mukaan ole toistaiseksi rantautuneet Suomeen valtiollisessa mittakaavassa, Hakala korostaa varautumisen tärkeyttä.
– Kriittisiä palveluita tarjoavien yritysten olisi hyvä huolehtia perusasioista, kuten kameravalvonnasta ja henkilöstön turvallisuustietoisuudesta. Suomessa on varauduttu hyvin valtiollisen toiminnan uhkaan, mutta avoimessa yhteiskunnassa riskejä on aina, Hakala toteaa.
Suomen pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa on yksi syy siihen, miksi Suomessa ollaan Hakalan mukaan erityisen tietoisia mahdollisista riskeistä.