Venäjän likaisesta pelistä huolestuttavia esimerkkejä Saksassa: "Hakisin mallia Suomesta"

Mallia Suomesta

Eversti ei ole enää Saksan puolustusvoimien aktiivisessa palvelussa, vaan toimii nykyään tutkijana ja hybridiuhka-asiantuntijana maan puolustusvoimien sotahistorian laitoksella Potsdamissa.

Hybridiuhkia hän on seurannut työkseen jo usean vuoden ajan. Vuosina 2018–2021 Schmid asui Helsingissä, jossa hän osallistui eurooppalaisen hybridikeskuksen CoE:n toimintaan ja edusti Saksaa sen hallituksessa.

Schmid tuntee siis Suomen tilanteen hyvin ja hakisi siitä mallia myös Saksalle.

– Meiltä puuttuu esimerkiksi koko maan kattava varautumissuunnitelma hybridiuhkien varalle. Erityisesti epätavalliset uhat, kuten välineellistetty maahanmuutto, vaatisivat oman varautumissuunnitelmansa, Schmid sanoo.

Hänen mukaansa Saksan puolustusvoimien varustamiseen on kiinnitetty paremmin huomiota sitten Ukrainan sodan syttymisen.

Liittokansleri Olaf Scholzin julistama Zeitenwende eli aikakauden vaihdos on tuonut armeijalle lisää rahoitusta. Puolustusvoimien saattaminen ajan tasalle vie kuitenkin monta vuotta, joiden aikana Saksan pitäisi tarttua myös muunlaisiin toimiin.

– Suomi ei ole tässä tilanteessa, sillä Suomessa ei koskaan luovuttu maanpuolustusajatuksesta. Suomessa on pidetty kiinni asevelvollisuudesta, ja yleisesti kansalaisilla on korkea maanpuolustusmotivaatio, tutkija kuvailee.

Saksan infrastuktuuri altis iskuille

Toista on Saksassa, jossa asevelvollisuudesta luovuttiin vuonna 2011. Toisen maailmansodan jälkeen miehittäjävaltiot eivät halunneet sotilaallisesti vahvaa Saksaa. Perintö kantaa tähän päivään saakka.

Yleinen asevelvollisuus johtaa Johann Schmidin mukaan siihen, että suomalaiset ovat yleisesti varsin tietoisia erilaisista hybridiuhista.

Saksassa esimerkiksi varautumisessa kyberiskuihin ollaan noin 10–15 vuotta muuta hybridiuhkavarautumista edellä, Schmid jatkaa.

Hän on erityisen huolissaan esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista iskuista sekä kansalaisyhteiskunnan suojelemisesta.

– Niin kutsuttujen pehmeiden kohteiden, kuten vaikkapa joulumarkkinoiden, suojaaminen on vaikeaa. Saksa on teollisuusmaa, joten hyökkäykset energiaverkostoa, öljy-, kaasu- ja sähkötoimituksia vastaan tai esimerkiksi vedenalaisiin valokuitukaapeleihin, näihin etsitään täällä vielä vastauksia.

Eversti Johann Schmid muistuttaa, että Saksaan kohdistuu uhkia muualtakin kuin Venäjältä. Suomeen verrattuna Saksassa mietityttävät esimerkiksi sellaiset väestönosat, jotka elävät Saksassa mutta eivät identifioidu Saksan valtioon.

Näihin lukeutuvat paitsi ääri-islamilaiset, myös monet esimerkiksi äärioikeistoon kuuluvat ryhmittymät.

– Suomi on väestöltään homogeenisempi maa. Sekin toimii suojana hybridiuhkia vastaan.

• 19:53
  Ukrainan sota

  Venäjä sanoo vallanneensa kaksi kylää Ukrainassa: Kreikasta apua yhteen ongelmaan?
• 17:37
  Ukrainan sota

  Stubb kehuu Trumpia Lukoil-pakotteista: "Erinomaista työtä"
• 16:50
  Ukrainan sota

  Ukraina: Pohjois-Korealta loppumassa Venäjälle lähetettävät paukut
• 16:27
  Ukrainan sota

  Valeri kuoli Tshernobylin raunioihin – nyt Venäjä tappoi "helvetin läpi käyneen" lesken
• 15:15
  Pakotteet

  Liikemies väitti omistavansa Suomessa venäläisoligarkilta takavarikoidun luksusjahdin – oikeus ei uskonut
• Lataa lisää