Suomi kiinnostaa edelleen ulkomaisia tiedustelupalveluita, kertoo suojelupoliisi (supo).
Supon tänään julkaiseman vuosikirjan mukaan maan kokoon suhteutettuna Suomessa on varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä. Suomesta ovat erityisesti kiinnostuneita Kiina ja Venäjä.
Vieraiden valtioiden tiedustelun tavoitteena on ennakoida Suomen politiikkaa ja vaikuttaa maan päätöksentekoon. Supon mukaan keskeisimpiä kiinnostuksen kohteita viime vuonna olivat yhä muun muassa Nato-keskustelu, ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset, Suomen asema EU:n pakotepolitiikassa ja Itämeren alueen turvallisuustilanne.
– Lisäksi Suojelupoliisi havaitsi viime vuonna, että ulkomaiset tiedustelupalvelut olivat kiinnostuneita myös Suomen toiminnasta Arktisen neuvoston puheenjohtajana, valmisteilla olleesta tiedustelulainsäädännöstä sekä Suomen harjoittamasta kansainvälisestä sotilasyhteistyöstä, supon tiedotteessa sanotaan.
Useita kybervakoilutapauksia – kohteena valtio, yritys ja ihmiset
Viime vuonna supon tietoon tuli useita kybervakoilutapauksia, joiden taustalla arvioidaan olevan valtiollinen taho. Vakoilu kohdistui supon mukaan Suomen valtioon, yrityksiin ja ihmisiin.
Kybervakoilu voi varsinaisen kohteensa lisäksi kohdistua sen lähellä oleviin organisaatioihin tai henkilöihin. Nämä eivät välttämättä ole yhtä tietoisia tietoturvan merkityksestä.
– Vaikka kybervakoilu on aiempaa vilkkaampaa, tiedustelupalvelut pyrkivät edelleen löytämään ja hankkimaan myös salaisia henkilötietolähteitä toimittamaan tietoja, jotka eivät muutoin olisi saatavilla, supo kertoo tiedotteessaan.
Supon mukaan ulkomaalaiset tiedustelupalvelut pyrkivät saamaan avustajikseen ihmisiä, joiden avulla voisi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä 370
Terrorismin uhka-arvio pysyi viime vuonna neliportaisen asteikon tasolla 2, eli kohonnut. Merkittävimmän terrorismin uhan muodostivat edelleen yksittäiset toimijat ja pienryhmät, joita motivoi radikaali-islamistinen propaganda tai terroristijärjestöjen kehotukset.
– Näillä henkilöillä on todennäköisesti joko suoria tai välillisiä yhteyksiä radikaali-islamistisiin verkostoihin tai järjestöihin, tiedotteessa sanotaan.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on noin 370, joista yhä suurempi osa on supon mukaan osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai saanut terroristista koulutusta.
– Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita on noussut erityisesti Isilissä (Isis) merkittäviin asemiin, ja heillä on laaja suhdeverkosto järjestön sisällä.