Suojelupoliisi on pitänyt ennallaan arvionsa terrorismin uhasta Suomessa. Supo arvioi uhan kohonneeksi, eli tasolle kaksi neliportaisella asteikolla.
Supon mukaan on todennäköistä, että Suomessa toimivat terrorismia tukevat verkostot pyrkivät radikalisoimaan ja värväämään lisää kannattajia.
Supon seuraamien terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on noussut. Supon mukaan tällaisia ihmisiä on nyt 370, kun aiemmin heitä oli 350. Kohdehenkilöiden määrä on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana 25 prosenttia.
PVL on huomionarvoisin
Supon mukaan kotimaisista ääriryhmistä huomionarvoisin on uusnatsistinen Pohjoismainen vastarintaliike.
– Äärioikeistolaisissa ja maahanmuuttovastaisissa piireissä ilmenee yhä enemmän vainoamista ja vihakampanjointia, jonka kohteina ovat muun muassa viranomaiset, toimittajat ja tutkijat. Yleistyessään laajamittainen vihamielinen vaikuttaminen voi heikentää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, Supo varoittaa.
Supo kiinnittää kansallisen turvallisuuden katsauksessaan huomiota myös Suomeen kohdistuvaan vieraiden valtioiden tiedusteluun.
Supon mukaan Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalvelujen työntekijöitä, minkä lisäksi arviolta yhtä paljon heitä käy Suomessa vuosittain suorittamassa lyhyitä operatiivisia tehtäviä.
– Useat ulkomaiset tiedustelupalvelut toimivat aktiivisesti Suomen maaperällä. Lisäksi Suomeen kohdistuu koko ajan kybervakoilua. Tekniikan nopea kehitys vaikeuttaa vakoilun torjumista, Supon päällikkö Antti Pelttari sanoo.
Hybridivaikuttaminen aiempaa uhkaavampaa
Supon mukaan tietoverkkojen kautta tapahtuva tiedustelu ei ole vähentänyt perinteistä tiedustelua.
– Perinteinen henkilötiedustelu voi hyvin ja paksusti. Kybertiedustelun kautta tuetaan henkilötiedustelua ja henkilötiedustelun kautta kybertiedustelua, kuvaa Supon apulaispäällikkö Seppo Ruotsalainen.
Myös Suomeen kohdistuva hybridivaikuttaminen on Supon mukaan aktiivista. Hybridivaikuttamista harjoittavat erityisesti suurvallat, jotka haluavat edistää omia etujaan ja aiheuttaa vahinkoa vaikuttamisen kohdemaalle.
Supon mukaan Suomeen kohdistuvia vaikuttamiskeinoja ovat tai saattaisivat olla esimerkiksi informaatiokampanjat, poliittinen painostus sekä rajavakauden horjuttaminen.
– Hybridivaikuttaminen ei ole uusi ilmiö, mutta sen voimakkuus ja monimuotoistuminen tekevät siitä aiempaa suuremman turvallisuusuhan, katsauksessa sanotaan.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.