Kansanedustajat Eveliina Heinäluoma (sd.) ja Mauri Peltokangas (ps.) olivat torstaiaamuna Huomenta Suomessa keskustelemassa Ruotsin huolestuttavasta tilanteesta ja siitä, että miten Suomessa pitäisi heidän mielestään toimia jengirikollisuuden torjumiseksi.
Jengirikollisuus piinaa Ruotsia. Pelkästään syyskuussa Ruotsissa on kuollut yli kymmenen ihmistä väkivaltaisuuksissa, joiden uskotaan liittyvän rikollisten välienselvittelyihin. Poliisin mukaan ruotsalaisjengit tekevät jo yhteistyötä suomalaisten rikollisten kanssa.
– Ruotsin tilanne on jengiväkivallan osalta erittäin vakavalla tasolla. Meidän täytyy Suomessa tehdä kaikki sen eteen, että emme ajaudu tälle Ruotsin tielle, Heinäluoma sanoo.
Peltokankaan mielestä Suomi on jo Ruotsin tiellä.
– Jos ajatellaan sitä, että Ruotsista rantautuu tänne meille jo sitä jengirikollisuutta kuten on tässä viime päivinä todettu, niin kyllähän se on selvä oire siitä, että näin on.
– Muutama vuosi sitten puhuttiin, että Suomessa ei ole tällaista nuorisojengirikollisuutta, katujengejä, mutta kyllähän niitä tällä hetkellä on, Peltokangas lisää.
Lue myös: Tällainen on pahamaineinen katujengi Dödspatrullen, jonka huumebisnekset levisivät Suomeen – "On menty uudelle tasolle"
Oikeusministeri Meri haluaa Suomeen ”Tanskan mallin”: Perhe voi menettää asunnon, jos lapsi törttöilee
Poliisi pelkäsi, että Ruotsin väkivaltaiset jengiläiset suunnittelevat iskua Suomeen – sitten paljastui totuus
Heinäluoma on Peltokankaan kanssa samaa mieltä siitä, että näitä ilmiöitä on jo nyt Suomessa.
– Mutta, sitten täytyy hyväksyä se tosiasia, joka Ruotsissa on nyt hyväksytty. Se keinovalikoima, jolla kaikkia ilmiöön liittyviä syitä lähdetään torjumaan, niin sen täytyy olla tosi laaja, Heinäluoma sanoo.
Lähiöohjelma ja ankkuritoiminta
Heinäluoman mukaan Suomeen tarvitaan kovia keinoja, joilla varsinkin järjestäytyneen rikollisuuden kovaa ydintä pystytään torjumaan ja saamaan näitä rikollisia vankilaan.
– Sitten tarvitsemme myös tätä ennaltaehkäisevää puolta. Oma havainto oli se, että Ruotsissa otetaan nyt käyttöön näitä keinoja, joita meillä on Suomessa ollut jo pitkään käytössä, kuten esimerkiksi lähiöohjelma ja viranomaisten moniammatillinen ankkuritoiminta.
Moniammatillisessa ankkuritoiminnassa sosiaalitoimi, poliisi ja muut viranomaiset pyrkivät saattamaan nuoria pois rikolliselta polulta. Lähiöohjelmassa haetaan toimia, joilla ehkäistään muun muassa segregaatiota eli asuinalueiden eriytymistä.
Heinäluoma sanoo, että Suomessa ollaan paremmalla tolalla eriytymisen osalta ja hänen mielestä näitä toimia tulee jatkaa ja tehostaa.
– Meillä on erilaista asumista sekaisin samoissa kaupunginosissa, niin se on erittäin tärkeää ja on hyväksi todettu keino ehkäistä tätä eriytymistä.
Lue myös: Näin puolueet yrittävät kitkeä jengi- ja katurikollisuutta – pääministeri Orpon mukaan "Suomen kehitys on huolestuttava"
Heinäluoman mukaan myös niiden koulujen ja päiväkotien rahoitusta tulisi lisätä, jotka sijaitsevat alueilla, joissa on paljon työttömyyttä, matalaa koulutustasoa ja maahanmuuttajataustaisia perheitä.
Peltokankaan mukaan asuntopolitiikalla ei nyt käsillä olevia ongelmia ratkaista.
– Eilen oli huumetakavarikot, ihmisiä kuolee Ruotsissa, autoja palaa.
– Asuntopolitiikalla ei tätä hetkeä ratkaista, mutta tulevaisuuteen pidetään sitäkin yhtenä hyvänä keinona ja ilman muuta jatketaan niitä hyviä toimenpiteitä, mitkä ovat Suomessa ja Ruotsissa osoittautuneet hyväksi, mutta kyllä kovat keinot ovat nyt myöskin tervetulleita, Peltokangas sanoo.
Keinoina Peltokangas mainitsee muun muassa biometrian käytön, jonka avulla väkijoukosta voitaisiin teknisillä keinoilla löytää esimerkiksi terroristeja.
– Mutta, myöskin lainsäädännöllisiä keinoja, että esimerkiksi laittoman aseen hallussapidosta suoraan törkeä. Sitten minimirangaistus sinne kahteen vuoteen, että jos hanskalokerosta tai kadulta löydetään henkilöltä laiton ase, niin se tarkoittaa suoraan koppiin.
Mitä mieltä kansanedustajat olivat maahantulijoiden pisteyttämisestä? Katso koko haastattelu jutun alussa olevalta videolta.