Eurooppaoikeuden professorin Juha Raition mukaan oikeuskäytäntö ei tue perusteluja, joita oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen esittävät lain tueksi.
Suomi voi joutua vastaamaan käännytyslaista Euroopan unionin tuomioistuimessa, vaikka ainoatakaan turvapaikanhakijaa ei torpattaisi sen seurauksena Suomen ja Venäjän vastaiselta rajalta.
Näin arvioi STT:lle eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta.
Tämä polku toteutuu, jos eduskunta hyväksyy käännytyslain perjantaina ja Euroopan komissio tai jokin unionin jäsenmaista nostaa rikkomuskanteen Suomea vastaan.
Laaja joukko oikeusoppineita on arvioinut, että käännytyslaki rikkoisi oikeutta hakea turvapaikkaa, ehdotonta palautuskieltoa ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.
Palautuskielto estää palauttamasta ketään maahan, jossa häntä uhkaa vaino, epäinhimillinen kohtelu tai kidutus.
Raitio sanoo, että toistaiseksi EU-tuomioistuin ei ole kertaakaan hyväksynyt ehdottoman palautuskiellon rikkomista.
– Se kytkeytyy maailmankuvaan, jossa pyritään ajattelemaan asioita myöskin sen hädänalaisen ihmisen näkökulmasta. Ja nyt tässä keskustelussa korostuu valtion turvallisuus, hän sanoo.
Laillisuusvalvojat: Erilainen tapaus
Suomessa ylimpinä laillisuusvalvojina toimivat oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen.
