Kiistellyn käännytyslain tehokkuus on kyseenalainen. Näin sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Milka Sormunen.
– Mielestäni on selvää, että tämä laki ei itsessään estä Venäjää välineellistämästä tai toimittamasta ihmisiä rajalle, Sormunen sanoo.
Niin kutsuttu käännytyslaki hyväksyttiin perjantaina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi poikkeuslain säätämisen kiireellisenä äänin 167–31.
Laki mahdollistaa sen, että rajaviranomaiset voivat tietyissä tilanteissa olla käsittelemättä turvapaikkahakemuksia ja käännyttää ihmisiä rajalla. Hallitus on halunnut säätää lain vastaukseksi turvapaikanhakijoiden välineellistetylle maahantulolle itärajalla.
Suomen oikeustieteilijät ovat arvioineet lain säätämisen olevan räikeästi ristiriidassa sekä perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten että EU-oikeuden kanssa.
Lain läpimeno on herättänyt kritiikkiä myös ulkomailla.
– Tällaista lakia ei olisi pitänyt koskaan säätää. Se ei ainoastaan vaaranna turvapaikkaa hakevien ihmisten oikeuksia, vaan johtaa mielivaltaan ja väkivaltaan rajalla, ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Euroopan alueen varajohtaja Dinushika Dissanayake kommentoi järjestön tiedotteessa perjantaina.
Lue myös: Käännytyslain säätäminen kiinnosti maailmalla
Lain soveltaminen hankalaa
Sormusen mukaan käännytyslakiin liittyy paljon eri tekijöitä, joista osa on todella vaikeasti ennustettavissa. Esimerkiksi Venäjän reagoimista lakiin on hankala ennustaa.
Myös siihen, kuinka laki käytännössä toimii, liittyy ongelmallisuuksia. Laki on ensinnäkin ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
– EU-oikeus on taas suoraan sovellettavaa Suomessa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että rajavartija ei saa EU-oikeuden mukaan soveltaa poikkeuslakia
Tämä tekee lain toimeenpanemisesta rajalla erittäin hankalaa. Lain suhteen jää siis epäselväksi, pystytäänkö turvapaikanhakijoita ylipäätään käännyttämään Venäjän puolelle.
Lue lisää: Emeritusprofessori kertoo, mitä Vladimir Putin voi "käännytyslaista" ajatella
Sormunen: Mitkä intressit rajan avaamiselle on?
Lisäksi laissa jää Sormusen mukaan ratkaisematta se, mitä tapahtuu, jos Venäjä ei otakaan turvapaikanhakijoita vastaan.
– Suomi ei tietenkään voi pakottaa Venäjää toimimaan tietyllä tavalla. Toki tässä on selvästi toivottu jonkinlaista pelotevaikutusta, mutta sen tehokkuutta on hankala lähteä arvioimaan.
Sormusen mielestä rajalaista käydyssä julkisessa keskustelussa on jäänyt vähäiselle huomiolle se, mitä intressejä rajan mahdollisen avaamisen taustalla on.
Käännytyslailla pyritään torjumaan Venäjän Suomen itärajalle kohdistamaa välineellistettyä maahantuloa. Yhtenä lain tarkoituksena on myös ollut mahdollistaa pitkään kiinni olleiden raja-asemien avaaminen Suomen ja Venäjän rajalla.
– En ainakaan itse ole nähnyt kunnollisia perusteluja siihen, minkä vuoksi nimenomaan turvapaikanhakijat olisivat uhka, eivätkä rajan yli muuten tulevat ihmiset.
Lue myös: Eduskunta on hyväksynyt lakiehdotuksen käännytyslaista äänin 167–31
0:52
Suomi voi päätyä tuomioistuimeen
Sormusen mukaan Suomi voi joutua vastaamaan laista myös Euroopan unionin tuomioistuimessa. Aikaisemmin Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio arvioi STT:lle, että Suomi voi joutua vastaamaan käännytyslaista Euroopan unionin tuomioistuimessa, vaikka yhtään turvapaikanhakijaa ei käännytettäisi.
Skenaarion toteutuminen riippuu kuitenkin käytännössä useista eri tekijöistä.
Yksi vaihtoehto on, että Euroopan komissio aloittaisi Suomen toiminnasta rikkomusmenettelyn. Tätä vaihtoehtoa Sormunen pitää kuitenkin epätodennäköisenä.
– Ainakin epävirallisesti komissio on jo tukenut tätä lakia. Toisaalta Unkari sai vähän aikaa sitten suuret sakot siitä, että heidän tapauksensa oli päätynyt EU-tuomioistuimeen, mutta he eivät olleet täytäntöön panneet tuomiota kunnolla.
EU-tuomioistuin katsoi Unkarin rikkovan turvapaikkaoikeutta muun muassa siksi, että turvapaikanhakijat eivät ole voineet odottaa turvapaikkapäätöstä Unkarissa. Tästä seurasi Unkarille kesäkuussa 200 miljoonan euron kertaluontoinen sakko, jonka lisäksi maa velvoitettiin maksamaan 900 000 euron lisäkuluja jokaiselta päivältä ennen vaadittuja muutoksia.
Toinen mahdollinen reitti on, että asia päätyisi ensin kansalliseen tuomioistuimeen. Tämän jälkeen kansallinen tuomioistuin voisi pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta.
– Tarkoituksena tässä laissa on, että käännytettävä henkilö ei pääsisi tuomioistuimeen, mutta lain nojalla on kuitenkin annettava kirjalliset perusteet käännytykselle. Näihin perusteluihin vedoten asiasta voisi valittaa hallintotuomioistuimeen, jonka kautta asia voisi päätyä EU-tuomioistuimeen, Sormunen sanoo.
Lue myös: Suomi voi joutua vastaamaan rajalaista tuomioistuimeen, vaikka yhtään turvapaikanhakijaa ei käännytettäisi Venäjän rajalta
"Demokratian kannalta ongelmallista"
Käännytyslain valmistelussa on vedottu muun muassa salaiseen tiedustelutietoon siitä, paljonko Venäjä voi mobilisoida siirtolaisia Suomen rajalle. Myöskään eduskunta ei ole laista äänestäessään täysin tiennyt, minkälainen turvallisuustilanne Suomen ja Venäjän rajalla on.
– Kyllä se on demokratian kannalta ongelmallista. Lakia on jouduttu valmistelemaan siten, että eduskunnalla tietoa on ollut paljon rajallisemmin kuin valtioneuvostolla, Sormunen sanoo.
Samaan aikaan Sormusen mukaan kansallisen turvallisuuden kannalta on kuitenkin ymmärrettävää, että tiedustelutieto on salaista.
– On hankalaa tasapainotella sen välillä, mitä tietoja julkisuuteen tai kansanedustajille voidaan kertoa, mutta olisi toki hyvä pyrkiä siihen, että tietoa avataan niin paljon kuin mahdollista.