Suomi Viron tärkein kauppakumppani

Viron tuontitavaroista oli Venäjältä peräisin 16,6 prosenttia ja maan osuus viennistä oli 11,8 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat kauppakumppanit olivat Ruotsi ja Saksa.

Virosta vietiin syyskuussa tavaroita 66 valtioon ja Viroon tuotiin 106 maan tuotantoa. Viennistä yli puolet suuntautui EU-alueelle ja vajaa neljännes Ivy-maihin. EU:n jäsenmaissa valmistetut tuotteet muodostivat tuonnista 67 prosenttia ja Ivy-maiden tuotanto 15,6 prosenttia.

Kokonaistuotanto kasvaa Virossa

Viron oma kokonaistuotanto on vuoden alkupuoliskolla kasvanut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 2,3 prosenttia, kertoo Viron tilastokeskus. Suurinta oli kasvu huhti-kesäkuussa, jolloin kokonaistuotanto ylitti edellisen vuoden tason 4,2 prosentilla.

Suurin osa kokonaistuotannon kasvusta tuli rakennusalalta, kaivosteollisuudesta ja kaupasta. Kasvua jarruttivat edelleen maatalous ja liikenne. Viron hallitus arvioi kokonaistuotannon kasvuksi tänä vuonna noin kolme prosenttia.

Kauppavaje kasvaa jatkuvasti

Viron kauppavaje Suomeen oli syyskuussa yli puoli miljardia kruunua. Summa on noin puolet kuukauden kauppataseen koko alijäämästä. Syyskuussa Viron ulkomaankaupan liikevaihto oli 5,3 miljardia kruunua. Siitä viennin osuus oli 2,1 miljardia ja tuonnin 3,2 miljardia kruunua.

Vaje Suomen kanssa käydystä kaupasta oli 554,8 miljoonaa, vaje Saksan-kaupasta 187,7 miljoonaa ja Englannin kanssa käydystä kaupasta 69,6 miljoonaa kruunua.

Viron ulkomaankauppatase oli ylijäämäinen Latvian (129,5 miljoonaa kruunua), Liettuan (73,8 milj.), Valko-Venäjän (33,8 milj.) ja Ukrainan (30,8 miljoonaa kruunua) kanssa.

Suurin vaje tuoteryhmittäin aiheutui koneiden, laitteiden (429,3 milj.) ja maataloustuotteiden tuonnista (169,4 miljoonaa kruunua).

Ruokaa tuodaan entistä enemmän

Elintarviketuonnin osuus Viron kokonaistuonnista oli syyskuussa 15 prosenttia. Vientipuolella ovat kulutustarvikkeet kasvattaneet osuuttaan.

Kulutustarvikkeiden viennistä oli suurin tekstiilituotteiden osuus, 16,4 prosenttia. Viron tekstiiliteollisuus on nopeassa kasvussa ja se suuntautuu entistä enemmän vientiin meneviin tuotteisiin.
(STT-Eta)