Venäjän Karjalassa on parhaillaan käynnissä oikeudenkäynti, jossa Suomea syytetään kansanmurhasta jatkosodan aikana. Sotahistorioitsija arvioi, että kyse on näytösoikeudenkäynnistä.
Sotahistorioitsija Lasse Laaksosen mukaan syytöksellä ei ole perää, koska tapaukset eivät täytä kansanmurhan kriteerejä.
– Kansanmurhan määritelmässä edellytetään massateloituksia sekä massamaisia väestönsiirtoja, nämä kriteerit eivät missään tapauksessa täyty.
Venäjällä on pitkät perinteet näytösoikeudenkäynneistä, joissa oikeuslaitos on päättänyt syytetyn syylliseksi jo ennen oikeudenkäyntiä. Tunnetuimpia lumeoikeudenkäyntejä ovat muun muassa Stalinin vainojen aikoina olleet Moskovan oikeudenkäynnit, joissa vuosina 1936–1938, joissa syytettyinä olivat entisiä Neuvostoliiton kommustisen puolueen korkea arvoisia johtajia.
Lue myös: Leo Niemelän elämä päättyi Stalinin vainoihin vuonna 1938
Karjalan oikeudenkäynnit on Laaksosen mukaan näytösoikeudenkäynti.
– Tässäkin voidaan sanoa tulos on ennalta selvä, Laaksonen arvioi.
Oikeudenkäynnissä käytetään todistajina venäläisen historian tutkijoita.
– Minusta se on tieteellisen historian halventamista. Tässä ei yritä selvittää mitään, vaan pyritään ennalta määrittämään Suomen syyllisyys tekoihin.
Vuonna 1940 Suomi valtasi Itä-Karjalan alueita, jossa tehtiin etnistä erottelua, jossa suomensukuiset kansat eroteltiin venäläisperäisestä kansanosasta.
– Sodan viitekehyksessä se oli tavanomaista. Tätä tehtiin, mutta siitä on hyvin pitkä matka minkäänlaiseen etniseen puhdistamiseen, Laaksonen sanoo.
Historiallinen vääristely on uusi normi
EU:n entinen varapuheenjohtaja Heidi Hautala on puhunut historiallisen muistin vääristelystä. Karjalan tasavallan oikeudenkäynti on yksi niistä.
– Meidän täytyy seurata ja pitää silmällä mitä tapahtuu ihmisille, jotka haluavat siellä tuoda totuutta esiin, Hautala sanoo.
Vääristelyn vastustajat saattavat laittaa henkensä pantiksi puolustaessaan tietoon perustuvaa totuutta.
– Nykyään Moskovan oppositiossa vitsaillaan, että vuosi 1937 on palannut, ja Venäjän johto suhtautuu historiallisen muistin tutkimiseen rankaisemalla. Tällaisia käsityksiä ovat esimerkiksi se, kun Memorial-järjestön historioitsija Juri Dmitrijev vangititin tekaistulla syytteellä.
Venäläishistorioitsija Juri Dmitrijev on tutkinut Stalinin vainojen joukkoteloutuksissa kuolleiden henkilöllisyyksiä. Dmitrijev teki havainnon Sandarmohin joukkohaudasta Karjalassa vuonna 1997, kuusikymmentä vuotta murhien jälkeen. Joukkohautaan oli haudattu yli tuhansia suomalaisia.
Lue lisää: Venäjä lakkauttaa Memorialin
Tutkija: Venäjä pyrkii hämmentämään
Historiantutkija Laaksosen mukaan oikeudenkäynti liittyy vahvasti Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan.
– Kun Venäjä näkee lännen vihollisena, ja Suomi osa länttä, niin siksi meihin heitetään tämän tyyppisiä syytöksiä, jolla pyritään hämmentämään tilannetta.
Huomenta Suomen keskustelussa sekä Laaksonen ja Hautala ovat sitä mieltä, että oikeudenkäyntiin täytyy reagoida.
– Venäjä haluaa nyt osoittaa, että länsi suurin vihollinen ja se pitää pysäyttää. Emme tietenkää tiedä, mitä tästä kaikesta seuraa, mutta todennäköisesti Karjalan oikeudenkäynnissä kyse on jonkinlaisesta strategiasta, jota pyritään hyödyntämään jollakin tavalla tulevaisuudessa, Hautala sanoo.