Suomen valtio pyysi kolme vuotta sitten anteeksi lastensuojelussa huostaan otettujen lasten kaltoinkohtelua. Lasten ihmisoikeuksien asiantuntija, varatuomari Leeni Ikonen sanoo, että ongelmat ovat yhä läsnä.
– Hiljaisuus on liian usein totuuden vastakohta. Pitkä hiljaisuuden aika on ohi. Yhteiskunta on epäonnistunut, sanoi kolme vuotta sitten perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula.
Lue myös: Ministeri Rehula lastensuojelusta: Yhteiskuntamme on epäonnistunut
Rehula pyysi Suomen puolesta anteeksi epäkohtia ja väkivaltaa lastensuojelun sijaishuollossa kokeneilta lapsilta ja heidän perheiltään.
Anteeksipyyntö herätti tuolloin ansaittua huomiota. Varatuomari Leeni Ikonen sanoo, että tarvittavia korjauksia ei ole kuitenkaan tehty.
– Hiljaisuus ei ole päättynyt, kaltoinkohtelut jatkuvat. Jatkuvasti kuullaan eduskunnan oikeusasiamieheltä ja valtion viranomaisilta, että valtion vastuulla olevia lapsia kohdellaan kaltoin, Ikonen sanoo.
2:14
Vieraannuttamista läheisistä
Anteeksipyyntö tapahtui lasten oikeuksien päivänä, joka on myös tänään.
Tänä vuonna merkkipäivä on myös kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotispäivä.
– Lapsen pitäisi saada ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Nämä lapset sijaishuollossa eivät yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa näitä lain säännöksen velvoittamia asioita saa, Ikonen sanoo ongelmista.
Lue myös: Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta – ilmastonmuutos uhkaa menneiden vuosikymmenten saavutuksia
Nykyinen lainsäädäntö astui voimaan vuonna 2008. Sittemmin lakia on paikattu moneen otteeseen.
– Sosiaaliviranomaisen valtaa on kasvatettu, mutta lapsen ja perheen oikeuksista ei ole huolehdittu.
–Vieraannuttaminen on selvästi havaittavissa. Sosiaaliviranomainen rajoittaa lapsen yhteydenpitoa vanhempiin, läheisiin, isovanhempiin.
Kansanedustajille vetoomus
Tänään on eduskuntatalolla mielenilmaus, jonka yhteydessä luovutetaan vetoomus kansanedustajille asioiden korjaamiseksi. Ikosen ja vetoomuksen viesti on selvä.
– On tehtävä puolueeton haastattelututkimus sijaishuollossa olevien lasten ja vanhempien kohdalla. Haastattelemalla selviää, mitä meidän lastensuojelussa ja sijaishuollossa oikein tapahtuu.
"Tukipalvelut ovat sellaisia, että ne on rakennettu palveluntuottajien lähtökohdista viranomaislähtöisesti, eivät siitä, mitä perhe tarvitsee. Pelko ja epätoivo on yhteydenottojen sävy."
Miljardibisnestä
Ikonen kritisoi sitä, että nykylainsäädännöllä ollaan saatu aikaan lieveilmiöitä aiheuttava miljardibisnes, jossa vuollaan rahaa huostaan otetuilla lapsilla.
– 80-90 prosenttia lasten sijaishuoltoa tarjoavista yrityksistä on yksityisyrityksiä.
Lasten asioiden kanssa pitkään työskennellyt Ikonen kertoo saavansa jatkuvasti karua viestiä lapsilta ja heidän läheisiltään. Esimerkiksi huostaan otettujen lasten isovanhempien ei anneta olla yhteydessä lapsiin.
– Perheiden yhteydenotot ovat lähinnä epätoivoisia. Lastensuojelu pelottaa. Tukipalvelut ovat sellaisia, että ne on rakennettu palveluntuottajien lähtökohdista viranomaislähtöisesti, eivät siitä, mitä perhe tarvitsee. Pelko ja epätoivo on yhteydenottojen sävy.
– Olisi peiliin katsomisen paikka, miten Suomessa suhtaudutaan lapsiin ja lapsiperheisiin.