Euroopan pakolaiskriisi on horjuttanut Euroopan unionia, ja Suomi on viime viikkojen aikana noussut esiin osin kyseenalaisessa valossa unionin sisällä. Suomi muun muassa äänesti tyhjää, kun EU-maat hyväksyivät reilu kuukausi sitten turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot unionissa.
Suomalaisten europarlamentaarikkojen kannat jakautuvat kahteen leiriin siinä, miten he näkevät Suomen maineen tällä hetkellä unionin sisällä.
Kokoomuksen Petri Sarvamaa arvioi, että pakolaiskriisi ei ollut ainoa asia, missä Suomi on töpännyt. Sarvamaa muistuttaa, että Suomi on silmätikkuna jo heikon taloutensa vuoksi.
- Ja sitten Suomi meinasi ajaa pakolaisasiassakin väärään käytävään. Siinä ei riittävän selvästi erottautuduttu Unkarin ja Slovakian kaltaisten Itä-Euroopan maiden kerhosta. Nyt sitä on korjattu ja luulen että nyt ymmärretään, että Suomi kantaa vastuunsa, arvioi Petri Sarvamaa.
Myös Liisa Jaakonsaari (Sdp.) on samoilla linjoilla.
- En usko, että mitään kohtalokasta vielä on tapahtunut, mutta vähän ollaan sellaisen suurennuslasin alla, että mitä tämä Suomi oikein tekee. Se näkyy muun muassa kysymyksinä siitä, että mikä on Suomen rooli EU:ssa, Jaakonsaari selittää.
Kokoomuksen Henna Virkkusen mielestä unionissa ymmärretään, että Suomen valintoihin vaikuttaa uusi hallituspohja.
- Moni nostaa tyhjän äänestämisen edelleen esiin, mutta kyllä täällä ymmärretään, että kyse on sisäpolitiikasta, Virkkunen sanoo.
Sirpa Pietikäinen puolestaan näkee, että suhtautuminen Suomeen on nyt ystävällisen huolestunutta.
- Sinänsä ymmärrän kyllä, miksi äänestettiin tyhjää mutta kyllähän kyselyitä tulee edelleen, että mitä teillä siellä Suomessa oikein tapahtuu, mistä tässä on kyse, luettelee Pietikäinen.
"Kaikilla tahoilla asiat huonosti"
Ärhäkimmät arviot tulevat vihreiden ja vasemmistoliittolaisten joukoista. Näissä leireissä Suomen maineen nähdään jo kärsineen.
- Suomella on nyt vähän kaikilla tahoilla asiat huonosti EU:ssa. Meistä on ollut kuva edistyksellisenä ja avoimena maan, joka kantaa vastuuta globaaleista haasteista. Nyt Suomi ei ole millään tavalla vastuunkantajien joukossa, vaan tuntuu että ajaudumme nyt reunavaltioiden asemaan, arvioi Heidi Hautala.
Vasemmiston Merja Kyllösen mielestä Suomen maineeseen on tullut kuhmu, sekä pakolaisasiassa että laajemmin.
- Äänestyshäslinkien lisäksi minulta on kysytty kehitysapurahojen leikkaamisesta. Se on yllättävääkin, miten paljon meitä seurataan, sanoo Kyllönen.
RKP:n Nils Thorvalds puolestaan näkee asian toisin.
- Ei meidän pidä yliarvioida oman keskustelumme kantokykyä suuressa keskustelussa unionin sisällä. Asiat voidaan vielä korjata, kun käsitellään pakolaiskriisin seuraavia vaiheita. Silloin ei kannata olla pahan pojan maineessa.
"Suomesta ei juuri puhuta"
EU-kriittisinä tunnetut keskustalaiset ja perussuomalaiset europarlamentaarikot ovat pitkälti sitä mieltä, että Suomen maine ei juuri kolhuja ole kokenut.
- Pakolaisasiassa Suomesta ei juuri puhuta. Esimerkiksi Unkari ja Slovenia ovat paljon enemmän esillä. Suomen maine on ennallaan, arvioi Anneli Jäätteenmäki.
Paavo Väyrysen mielestä Suomen mainetta ruotiessa keskitytään aivan väärään asiaan.
- Suomella on kaikkiaan ollut pakolaiskriisissä sekava linja. Maamme mainetta ei kuitenkaan tulisi pohtia, vaan tässäkin tilanteessa pitää toimia niin kuin Suomelle ja Euroopalle on hyväksi ja kuten kansainväliset sopimukset edellyttävät, summaa Väyrynen.
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner sanoo Suomen hoitavan asiansa ja olevan hyvä yhteistyökumppani EU:ssa.
- En ole törmännyt sellaisiin asenteisiin ja näkemyksiin ollenkaan, että Suomi miellettäisiin pakolaiskysymyksissä samaan ryhmään kuin Itä-Euroopan maat, arvioi Ruohonen-Lerner.
Jokaisen MTV Uutisten tavoittaman europarlamentaarikon mielestä Euroopan unioni heräsi pakolaiskriisin hoitamiseen aivan liian myöhään.