Tutkija Unkarin pääministerin kritiikistä suomalaista demokratiaa kohtaan: "Tämä on hyvin vahvaa propagandaa, jossa poliitikon tietämys Suomesta on aika alkeellinen"

Tutkijan mukaan Unkarin pääministerin puheissa saattaa olla jotain perää, mutta kritisoidut asiat eivät ole kovin ongelmallisia.

Erityisesti Unkaria ja Itä-Euroopan politiikkaa tutkinut Turun yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen kommentoi Unkarin pääministeri Viktor Orbanin esittämää kritiikkiä Suomen demokratian tilasta.

Nyyssönen kertoo olevansa yllättynyt, että Unkari on nostanut panoksia kritisoimalla asiaa pääministeritasolla asti.

Orban kritisoi Suomea Romaniassa poliittisilla Tusványos-festivaaleilla lauantaina pitämässään puheessa. Tapahtumapaikassa Transilvaniassa elää merkittävä 1,4 miljoonan asukkaan unkarilaisvähemmistö.

Eilisessä puheessa Unkarin pääministeri nosti esiin kolme asiaa. Ettei Suomen Akatemia olisi vapaa, suomalaiset tuomarinimitykset ja sen, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta.

Perustuslakituomioistuinta ei ole muissakaan Pohjoismaissa

– Se on kyllä totta että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, mutta siitä ei voida vielä väittää etteikö Suomessa toteutuisi demokratia, Nyyssönen kertoo.

– Sanotaan näin, että Pohjoismaissa, jotka ovat erilaisten vertailujen kärjessä, ei ole yhdessäkään perustuslakituomioistuinta. Sen sijaan sellainen löytyy Venäjältä ja Valko-Venäjältä, jotka eivät ole mittauksissa kovinkaan kärjessä.

Kahdessa muussa asiassa Nyyssönen ei näe Suomen kohdalla juurikaan ongelmaa.

– On tietysti kiinnostavaa, että nämä ovat juuri niitä epäkohtia, joista Euroopan Unioni ja jäsenmaat ovat Unkaria pitkään arvostelleet. Tällä pyritään osoittamaan se, että Suomella, eli EU:n puheenjohtajamaalla ja Brysselillä ei olisi "puhtaat jauhot pussissa", Nyyssönen toteaa.

Näkemys Suomesta alkeellinen

– Hyökkäys on paras puolustus. Näyttää siltä että Viktor Orban hyvinkin käyttää tätä taktiikkaa. Se ei ole ainutlaatuista, hän on käyttänyt samaa esimerkiksi Ruotsia ja Hollantia vastaan.

Hänen mukaansa on kyse tietynlaisesta väittelytaktiikasta, jossa tietoa valikoimalla saadaan aikaiseksi kuva, että nostetuissa asioissa olisi paljonkin kritisoitavaa.

– Tämä on hyvin vahvaa propagandaa, jossa poliitikon tietämys Suomesta on, tahallaan tai tahattomasti, aika alkeellinen, Nyyssönen sanoo.

– Epäilemättä Suomen täytyy tähän puuttua, erilaisten suomalaisten poliitikkojen, ja näin on tehtykin. Suurlähettiläät ja suurlähetystö ovat joutuneet selittämään näitä asioita.

Nyyssösen mukaan Orbanin tapauksessa hyssyttely ei auta, vaan tämä ymmärtää suoraa ja kovaa puhetta. On kuitenkin kysymys rahasta.

Suomi on nostanut demokratian keskusteluun

Kritiikki on noussut heti Suomen aloitettua EU:n puheenjohtajamaana. Suomen tarkoitus on sitoa EU:n tukirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Unkari jäisi oman tilanteensa takia häviölle.

Nyyssösen mielestä Suomen ei pitäisi ohittaa asiaa.

– Seuraava puheenjohtajamaa on Kroatia, edellinen oli Romania, joiden demokratiaindeksi ei ole niin korkealla kuin Suomen. Kaikki puheenjohtajamaat eivät pidä näitä asioita esillä.

Nyyssönen korostaa, että Unkarin ongelmista on keskusteltu jo ainakin kymmenen vuoden ajan.

Hän uskoo, että Unkarilla on aiheellinen pelko rahoituksen menettämisen puolesta.

– Unkari on ollut keskeinen nettosaaja, tässä on vipuvarsi jota voidaan kiristää. Näen tässä mahdollisuuksia, mutta olen pessimistinen. Mihinkään nopeisiin ratkaisuihin en usko.

– Tämä on poliittinen ja akateeminen keskustelu, joka koskee hyvinkin paljon myös itseäni. Epäilemättä ehkä tässä olisi Suomen ulkoministeriölle toiminnan paikka, Nyyssönen toteaa.

Hän uskoo myös, että asiasta tullaan vääntämään kättä pitkään, nyt kun Orbanin hallitus haluaa riitauttaa tilanteen.

– Oikeusvaltio on käsitteenäkin niin epämääräinen. Mutta epäilemättä tämä on asia, jota Suomen kannattaa pitää esillä.

EU-parlamentti hyväksyi kurinpitomenettelyn käynnistämisen Unkaria kohtaan viime vuoden joulukuussa. Neuvoston mukaan on olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja