Suomi on maailman neljänneksi paras maa, jonka heikoin lenkki on perustason koulutus – mutta miksi?

Maaliskuussa julkaistu toinen kansainvälinen tutkimus julisti suomalaiset maailman onnellisimmaksi kansaksi. Kävimme kysymässä suomalaisilta, ollaanko täällä tosiaan näin onnellisia. Katso video!

Suomen menestys 15-vuotiaiden koulumenestystä mittaavissa PISA-tuloksissa on tuttu lentävä lause, jolla kansallista itsetuntoa on tämän tästä kohotettu.

Siihen peilattuna tuore SPI-tulos ei aiheuta syytä riemuun. Sen mukaan perussivistyksen saavutettavuus on Suomessa vain maailman 35:nneksi parasta.

Lukutaidossa Suomi on maailman ykkönen, mutta muissa kategorioissa, kuten opiskelun sukupuolijakaumassa ja laadukkaan opetuksen saavutettavuudessa kompuroidaan.

Lue myös: Suomi on maailman neljänneksi paras maa, kertoo tuore raportti

"Suomalaiset pojat onnistuvat loistavasti, mutta tytöt onnistuvat vielä loistavammin"

Tutkimusta teettämässä olleen tilintarkastusorganisaatio Deloitten asiantuntija Asko Kauppinen tulkitsee tuloksia MTV Uutisille.

– Enitenhän tässä nousee esiin tuo toisen asteen koulutuksen sukupuolipariteetti, josta EU:n komissiokin on Suomea huomauttanut.

Pariteetilla tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, miten eri sukupuolet hakeutuvat eri oppilaitoksiin. Karkeasti jaettuna suomalaiset pojat suosivat yhä ammatillista koulutusta, tytöt lukiota.

Toinen lentävä lause koulutuskeskustelussa on ollut se, miten tytöt ja naiset menestyvät koulussa yhä paremmin, ja pojat jäävät paitsioon.

Kauppinen laittaa keskusteluun jäitä hattuun.

– Tässä on unohdettu, että kyllähän suomalaiset pojat menestyvät loistavasti. Suomalaiset tytöt onnistuvat vain vielä loistavammin.

Kauppisen katsoo, että tällainen sukupuolijakauma "ylikorostuu tällaisessa sosialidemokraattisessa, tasa-arvoa korostavassa ympäristössä".

– Kyse ei ole siitä, että toinen sukupuoli menestyisi selkeästi paremmin. Eroja on pikemminkin yksilötasolla: yhdet tytöt menestyvät paremmin kuin toiset, ja pojilla sama juttu.

Kysymys on rakenteista

Kauppinen kehottaa katsomaan rakenteita. Sukupuolta enemmän koulumenestystä määrittää ihmisen sosiaalinen tausta, vanhempien koulutus ja tulotaso.

Deloitten Asko Kauppinen ei silti kiellä, etteikö sukupuolitilanteessa olisi parantamisen varaa.

– Pitkällä aikavälillä tällainen eriytyminen vaikuttaa tietysti hidastavasti tasa-arvokehitykseen.

Tärkeämpää onkin pohtia, millä mekanismeilla kehitystä voitaisiin muuttaa.

– Sukupuolikysymysen problematisointi tulisi kuitenkin lopettaa. Ei se ole tyttöjen vika, että he menestyvät!

"Meidän tyyppisessä kansantaloudessa meidän pitäisi olla maailman huippua"

Kauppinen tarttuu myös kategoriaan, joka mittaa pääsyä laadukkaaseen koulutukseen. Sillä listalla Suomi on sijalla 32. Indeksiluku on 3,34 ja skaala 1–4, jossa 4 on paras tulos.

– Luku on korkeahko, mutta kyllä meidän tyyppisessä, jälkiteollisessa kansantaloudessa meidän pitäisi olla laadukkaassa peruskoulutuksessa maailman huippua.

Hän vetoaa lukutaitoon, jossa Suomi on listaykkönen.

– Olisi mukavaa, jos muutkin luvut olisivat sitä luokkaa!