Kotipihan vihreä nurmi nyt ja lumihanki samassa paikassa vuotta paria aiemmin eivät välttämättä kerro ilmaston muuttumisesta.
Jos kuitenkin haluaa väittää todistavansa muutoksen merkkejä omin silmin, nyt alkaa olla paras vuodenaika käsillä.
Suomen säälle ovat tyypillisiä suuret vaihtelut.
Suomen keskilämpötilan on mitattu nousseen viimeksi kuluneiden vajaan 170 vuoden aikana jo yli 2 celsiusastetta.
Tutkimusten mukaan lämpeneminen ei jakaudu tasaisesti vaan esimerkiksi joulukuun keskilämpötilat ovat kivunneet ylöspäin lähes viisi astetta. Myös tammi- ja helmikuu ovat lämmenneet muita kuukausia enemmän.
Maailmanlaajuisesti ilmaston arvioidaan lämmenneen vajaat 0,9 astetta. Suomessa ja muilla maapallon napoja lähellä olevilla alueilla lämpenemisen tahti on huomattavasti muuta maailmaa nopeampaa – myös tulevaisuudessa.
Vaikka päästörajoituksista sovittaisiin heti, Suomen lämpötila nousee vielä vähintään kahdella asteella. Jos taas mitään ei tehtäisi, Suomessa ”kolkuteltaisiin jo kymmentä astetta” esiteolliseen aikaan verrattuna, sanoo professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta.
Ei vain lämpenemistä
Globaalissa ilmastossa tapahtuu luonnostaan lämpenemistä ja viilenemistä, esimerkiksi Suomessa toistaiseksi lämpimin vuosi koettiin 1930-luvulla.
1960-luvun jälkeen keskilämpötilan tasaista nousua ei ole kuitenkaan enää voinut selittää ilman ihmisen vaikutusta ja kasvihuonekaasujen päästöjä. Koko maapallon mittakaavassa 14 lämpimintä vuotta on eletty 2000-luvulla.
Ilmastonmuutos ei näy vain lämpenemisenä ja kesähelteiden lisääntymisenä.
Esimerkiksi Suomessa sateiden on ennustettu lisääntyvän selvästi. Metsät kasvavat nopeammin, mutta samalla lisääntyvät myrsky- ja hyönteistuhot. Luonnossa useat lajit ovat siirtyneet jo nyt pohjoisemmaksi.
Pohjanmaalla merenpinnan kohoamisen vaikutuksen kumonnee maan kohoaminen, mutta etelärannikolla Itämeren pinta voisi pahimmillaan nousta jopa puoli metriä.