Suomi EU:n hännillä - yllättävän harva lapsi varhaiskasvatuksessa

– Lakiesitys ei määrittele mitään laadullisia kriteerejä. Se voi sitten olla aivan mitä tahansa. Ja se on suurin huoli tällä hetkellä. Lakiin tarvitaan kunnon raamit ja reunaehdot, kertoo yliopistonlehtori Eeva-Leena Onnismaa Helsingin yliopistosta.  

Hän viittaa lakiesitykseen, joka leikkaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Esitys takaa lapsille vain 20 tuntia varhaiskasvatusta viikossa. 

Ei mitään laadullisia kriteerejä, Onnismaa sanoo. Miten se voi olla niin rempallaan?

– Me näemme tämä enemmän vanhempien oikeutena saada lapsi johonkin hoitoon, kuin lapsen oikeutena saada jotakin hyvää siihen kehitykseensä. Mutta se on lyhytnäköistä, jatkaa lehtori.

Huolta kannetaan muun muassa tulevasta kerhotoiminnasta.

– Aika monet kunnat aikovat toteuttaa tämän 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden kerhotoimintana, leikkitoimintana tai avoimena päiväkotitoimintana. Juuri sen takia katson, että pedagoginen varhaiskasvatus ei toteudu, koska lakiesityksessä ei ole mitään määräyksiä henkilöstön kelpoisuuksista, ei henkilömäärästä eikä lapsiryhmäkoosta, kertoo erityisasiantuntija Ritva Semi OAJ:stä. 

– Perhe voi myös jatkossa valita, että lapsi on päivähoidossa kaksi 10-tuntista päivää eli 20 tuntia viikossa. Tämä on ongelmallista varsinkin maahanmuuttajien näkökulmasta, jotka saattavat kuulla suomen kieltä vain noina kahtena päivänä viikossa, kertoo Onnismaa.

Suomi on outolintu

Suomi on EU:n häntäpäässä, kun tarkastellaan, minkä verran nelivuotiaista on varhaiskasvatuksen piirissä.

Tämä riippumatta siitä, lasketaanko mukaan perhepäivähoito vai ei. Education and Training Monitor -raportin (2014) mukaan Suomen nelivuotiaista 59 prosenttia oli vuonna 2012 mukana päiväkotien varhaiskasvatuksessa, kunnallisessa tai yksityisessä. 

Jos lukuun lisätään perhepäivähoito, määrä nousee liki 75 prosenttiin. Suomen osalta tuorein tieto on vuodelta 2013, kokonaisprosentti on hieman laskussa edellisvuoteen nähden. Lukuihin ei kuulu kerhotoiminta. 

OAJ:n Semin mukaan OECD-maiden nelivuotiaista yli 90 prosenttia on varhaiskasvatuksen piirissä.

– Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa 3-vuotta täyttäneet lapset ovat lähes kaikki päiväkodeissa, joko osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti, nimenomaan pedagogisista syistä. Meillä katsotaan edelleen, että lapset pitäisi olla kotona, jatkaa Semi.

Miksi näin?

– Meillä on jäänyt sellainen negatiivinen lataus, että vain pahimpaan tarpeeseen, ja jos ei mitään muuta keksi, niin sitten viedään päiväkotiin, sanoo Onnismaa.

Opetushallituksen mukaan kyse on myös siitä, että perheiden kotiolosuhteita tuetaan.

– Moniin verrokkimaihin suhteutettuna alhaisempia osallistumislukujamme selittävät monet yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja perhepoliittiset tekijät, jotka kannustavat hoitamaan lapsia kotona, kertoo opetusneuvos Petra Packalen.

"Varhaiskasvatuksen rimaa lasketaan"

Semin ja Onnismaan mukaan EU-tavoite onnistuu Suomen kohdalta vain tilastokikkailulla. 

– Me laskemme alemmaksi sitä rimaa, mitä me kutsumme varhaiskasvatukseksi, arvioi Onnismaa.

Tilastokikkailuna he pitävät muun muassa sitä, että ministeriö laskee perhepäivähoidon pedagogiseksi varhaiskasvatukseksi. 

– Suomen perhepäivähoito lasketaan mukaan varhaiskasvatukseen uudessa kansainvälisessä koulutusluokituksessa (ISCED 2011), mutta uuden luokituksen mukaiset OECD- ja EU-raportit ilmestyvät vasta loppusyksystä. Kansallisesti perhepäivähoito on osa varhaiskasvatuslain määrittelemää varhaiskasvatusta, kertoo Opetushallituksen Packalen.

Perhepäivähoidon ennakoidaan hiipuvan

Onnismaa muistuttaa, että EU:n kriteereissä varhaiskasvatukseksi katsotaan sellainen toiminta, joka on opetussuunnitelmaan perustuvaa ja pohjautuu opettajankoulutukseen. Onnismaan mukaan perhepäivähoito on hyvä, mutta väistyvä työmuoto. 

– Perhepäivähoito on hyvää turvallista päivähoitoa, mutta se ei ole pedagogista varhaiskasvatusta. Ja on väärin pakottaa perhepäivähoitaja sellaiseen muottiin. Siinä ei arvosteta heidän arvokasta päivähoitotyötään, jos heidät asetetaan samaan muottiin kuin päiväkodit, sanoo Onnismaa. 

– Perhepäivähoitajan koulutus ei tähtää pedagogiikkaan toisin kuin päiväkodeissa, jatkaa OAJ:n Semi.

EU-tavoite on Suomelle kova.

– Suomessa siihen on matkaa, vaikka koko EU:n tasolla se on käytännössä jo lähes saavutettu. Varhaiskasvatuksen kansainvälisen koulutusluokituksen muutokset nostavat jatkossa Suomen lukua, sillä tähän asti perhepäivähoito on jäänyt tilastoinnin ulkopuolelle. Muutoksen jälkeen viitearvo on runsaan 10 prosenttiyksikön päässä, jatkaa Packalen.

OAJ:n mukaan päivähoitomaksut myös nousevat. Järjestö arvioi, että maksuja korotetaan vähintään 16 prosenttia. 

– Siitä tulee myöskin kynnys viedä lasta päivähoitoon. Toinen kynnys on neljän tunnin varhaiskasvatus. Kun äiti on pienempien lasten kanssa kotona, motivaation pitää olla aika vahva, että jaksaa pukemiset, viemiset ja haut, arvioi Semi.