Joka toinen kunta on rajaamassa päivähoito-oikeutta – erityinen huoli Itä-Suomesta

Noin puolet kunnista näyttää päätyvän rajaamaan lasten oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen ja kasvattamaan ryhmäkokoja. Kuntien päätöksissä on kuitenkin suuria alueellisia eroja.

Eduskunta päätti joulukuussa äänin 114–65 rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta mikäli vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti. Lain mukaan lapsella olisi oikeus saada varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa. Lain on tarkoitus tulla voimaan elokuun alussa.

Itä-Suomessa rajataan eniten

Joensuu on yksi isoista kunnista joka on jo päättänyt varhaiskasvatuksen rajauksista. Noin 50 kuntaa on ratkaissut asian ja johtopäätöksiä voi jo tehdä.

– Länsi-Suomen kunnat ovat päättäneet jatkaa niin kuin ennenkin. Itä-Suomen puolella on enemmän päätöksiä, että ryhmäkokoa suurennetaan ja varhaiskasvatusta rajataan, kertoo OAJ:n työmarkkina-asiamies Kristiina Johansson.

OAJ on huolestunut Itä-Suomesta, jossa esimerkiksi Pisa-tulokset ovat olleet muuta maata heikommat.

– Onko nyt varaa leikata varhaiskasvatuksesta, Johansson kysyy.

Osa huolestunut imagosta

Kun loput päätökset syntyvät viimeistään huhtikuussa, karkeasti joka toinen kunta näyttäisi tekevän jotain rajauksia.

– Naapurikunnan päätös vaikuttaa yleensä paljon ja siksi tämä nyt havaittavissa oleva jako jatkuu edelleen, Johansson arvioi.

Osa kunnista on OAJ:n mukaan kyseenalaistanut säästöt ja pitää niitä ylimitoitettuna.

– On myös kuntia joissa katsotaan, että laadukas varhaiskasvatus on eduksi kunnan imagolle.

Viisaustieteet ovat eskarijuttuja

Ryhmäkokojen suurentaminen osuu kaikkiin lapsiin ja myös henkilöstöön, mutta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen koskee selvästi pienempää osaa lapsista.

– Noin 10 prosenttia on tämän rajaamisen piirissä, mutta siellä saattaa olla sellaisia tilanteita, että rajaaminen ei sopisi ollenkaan perheelle tai lapselle.

OAJ muistuttaa, että lapsilla on oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen vähintään 20 tuntia viikossa. Lapset itse arvuuttelevat mitä se varhaiskasvatus mahtaa tarkoittaa.

– Eilen oli meillä viisaustieteitä, pohtii Vilja Punkari joensuulaisessa Linnunlahden päiväkodissa.

– Silloin harjoitellaan semmosia eskarijuttuja. Ne on tehtäviä ja muotoja. Kolmioita, suorakulmioita, neliöitä, suorakaiteita, ympyröitä, luettelee Viljan kaveri Anna Kuivalainen.

Asuinpaikka vaikuttaa

Etujärjestö OAJ kiertää nyt kuntia ja varoittelee säästöjen haitallisista vaikutuksista.

– Nykyisin puhutaan paljon tunnetaidoista ja vuorovaikutustaitojen oppimisesta. Sitähän varhaiskasvatuksessa opetellaan, joensuulainen pääluottamusmies Heidi Pakarinen määrittelee.

– Lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos varhaiskasvatuksen laatu ja laajuus alkaa vaihdella perheen asuinpaikan mukaan, huomauttaa OAJ:n työmarkkinalakimies Kristiina Tuhkiainen.

Pakarisen mielestä eriarvoisuutta tulee myös kuntien sisällä.

– Meilläkin on vanhoja päiväkoteja joihin ei mahdu suurempia ryhmiä. Osassa on sisäilmaongelmia.

Lakimuutoksen jälkeen lapsiryhmän kokoa voidaan muuttaa niin, että lasten ja työntekijöiden uusi suhde on 1:8 kun se aiemmin oli 1:7.

– Voi käydä niin, että lapsia on ryhmässä enemmän kuin aiemmin mutta työntekijöitä vähemmän.

Liikettä kuin marketin ovella

Kuntien rajaukset lisäävät ainakin byrokratiaa varhaiskasvatuksessa, koska perheiden ja lasten tilannetta joudutaan selvittämään.

Esimerkiksi opetuksen suunnittelu hankaloituu kun lasten vaihtuvuus päiväkotiryhmässä kasvaa ja läsnäoloaika vaihtelee yhä enemmän.

– Osa lapsista on paikalla alkuviikon, osa loppuviikon. Osa käy muutaman tunnin päivässä ja osa on paikalla joka päivä 10 tuntia. Siinä aikuisia ja lapsia menee kuin marketin ovissa, Johansson kuvaa arkea.

 

Lue myös:

    Uusimmat