Suomalaisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen ennen kuutta ikävuotta on selvästi muita Pohjois-ja EU-maita vähäisempää.
Aikaisin aloitetun varhaiskasvatuksen on todettu vahvistavan koulutuksellista tasa-arvoa, ehkäisevän syrjäytymistä ja tukevan oppimisvalmiuksien kehittymistä.
Suomessa varhaiskasvatukseen eivät pääse osallistumaan juuri ne pienituloisten tai vähän koulutettujen lapset, jotka hyötyisivät siitä eniten.
Professori Kirsti Karila Tampereen Yliopistosta korostaa, että yksi syy Suomen erikoiseen tilanteeseen on se, että meillä on kotihoidontuki, mitä muissa maissa ei ole.
Lasten saamiseksi varhaiskasvatuksen piiriin selvityshenkilöt esittävät isoja muutoksia.
– Ehdotamme kotihoidontuen alentamista kahteen ikävuoteen ja varhaiskasvatusmaksujen alentamista niin, että se tukee varhaiskasvatukseen osallistumista. Esitämme myös maksuttoman esiopetuksen ulottamista ensivaiheessa 5-vuotiaisiin ja myöhemmin tätäkin nuorempiin, kertoo Karila.
Perheen maksuja kevennetään
Kotihoidon tuen lyhentämisen seurauksena 5500 lapsen on arvioitu tulevan varhaiskasvatuksen piiriin ja yli 4000 äitiä menisi tämän seurauksena töihin.
Lisäkannustumiseksi esitetään sitä, että jo toisen lapsen päivähoitomaksu olisi vain 50 prosenttia nykyisen 90 prosentin sijaan. 5-vuotiaiden vapaaehtoinen esiopetus olisi maksutonta.
– Jos vertaamme Suomea muihin Pohjoismaihin, meillä ei ehkä vielä olla oivallettu kovin laajasti sitä, että varhaiskasvatus ei ole enää päivähoitoa siksi ajaksi kun vanhemmat ovat työelämässä. Sen sijaan lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen eli saada tukea oppimiselleen ja olla vertaisryhmässä, korostaa Karila.
Varhaiskasvatuksen merkityksen tärkeys edellyttää myös entistä enemmän korkeakoulutettua henkilökuntaa ja nykyisen henkilökunnan täydennyskouluttamista.
Tämä tarkoittaa sitä, että kasvatustieteiden kandidaatin tutkintomääriä pitäisi kasvattaa. Tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen opettajilta vaadittaisiin maisteritason tutkintoa.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen väläytti selvityksen luovutustilaisuudessa myös jo mahdollista perhevapaan kokonaisuudistusta.
– Suomi tarvitsi perhevapaauudistuksen kokonaisuuden, joka lisäisi perheiden joustavuutta ja mahdollisuuksia räätälöidä omaan elämään sopivat ratkaisut, toteaa Grahn-Laasonen.
Muokattu 29.6.2017 klo 20.22: Otsikosta korjattu sana "kodinhoidontukea" muotoon "kotihoidontukea".