MTV selvitti: Kymmenkuisten vauvojen määrä päiväkodeissa räjähti kasvuun – tässä muutoksen taustat

Esimerkiksi Tampereella ja Oulussa kymmenkuisten vauvojen osallistuminen varhaiskasvatukseen on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa, Helsingissä jopa nelinkertaistunut. 

– Juuri meillä Helsingissä alkuvuoteen tuli tuhat uutta pientä lasta ja kesken vuoden uuden henkilökunnan saaminen on haastavaa, toteaa Miia Kemppi, joka toimii pääkaupungin varhaiskasvatuksen johtajana. 

Kemppi: Varhaiskasvatus ei ole enää huoltajien, vaan lasten oikeus

Helsinki on osa laajempaa trendiä. Tässä lukuja suurista kaupungeista:

Kulttuuri on muuttunut, toteaa asiantuntija.

– Aikaisemmin ajateltiin, että se on huoltajien oikeus varhaiskasvatukseen, että jos olen töissä tai opiskelen, saan varhaiskasvatuspaikan. Nyt se on lapsen oikeus. Ei se ole mitenkään riippuvainen vanhempien tilanteesta.

"Ei niin pienet lapset siitä ryhmätoiminnasta vielä hyödy. Se hoitaja on silloin vanhemman korvike."

Asiakasmaksuja on alennettu

On myös lainsäädäntöä, joka vaikuttaa kehitykseen.

– Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ovat nostaneet valtakunnalliset muutokset varhaiskasvatusmaksuihin ja varhaiskasvatuslakiin. Lapsen yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen palautettiin täysimääräisesti 1.8.2020 alkaen. Valtion tasolla on tehty useita varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamispäätöksiä, merkittävimpänä se, kun 1.8.2021 alkaen asiakasmaksuja alennettiin korottamalla maksujen perusteena olevia tulorajoja 31 prosenttia. Lisäksi Helsinki poisti kotona hoidettavien kaksivuotiaiden Helsinki-lisän 1.5.2019 alkaen ja rajoitti Helsinki-lisän edelleen alle 1-vuotiaisiin 1.6.2021 alkaen, luettelee Kemppi.

"Positiivista tässä on se, että nuoret vanhemmat ovat saaneet hyvin opiskelua ja työtä"

Mitä muita syitä ilmiön taustalta löytyy?

Tampereen varhaiskasvatuksen johdosta kerrotaan, että työllisyys vetää nyt hyvin Tampereella.

– Työllistyminen tällä alueella on parantunut, toteaa kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Elli Rasimus.

Oulussa kiitellään samaa.

– Pienten lasten tulo varhaiskasvatukseen on noussut todella voimakkaasti. Positiivista tässä on se, että nuoret vanhemmat ovat saaneet hyvin opiskelua ja työtä. Oulussa on ollut paljon aiemmin sellaista, että lapsi on tullut vasta esiopetukseen. Siinä näkyy muutosta, kertoo Oulun varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Ranka.

Töihin pitää palata nopeammin ja elämä on kallistunut

Myös työelämää kuvataan entistä vaativammaksi.

– Osa vanhemmista kertoo siitä, että työelämän muutokset ovat entistä nopeampia ja se näkyy sitten niin, että työhönpaluu pitää tapahtua aiempaa nopeammin. Osa taas kuvailee kohonneita elinkustannuksia syyksi palata töihin nopeammin kuin olisi halunnut, jatkaa Rasimus.

Myös elämän kallistuminen vaikuttaa.

– Kun viimeisen vuoden aikana elinkustannukset ovat kasvaneet, niin kyllä jotkut perustelevat nopeampaa työhönpaluuta sillä, että oman elintason säilyttämisen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on palattava työhön, toteaa johtaja.

Oulussa ollaan samoilla linjoilla.

– Tällaisina aikoina, kun kaikki kallistuu ja elämä on tiukempaa, niin se kyllä ajaa ihmisiä töihin. Lapsiperheet ovat nykyään aika tiukoilla. Mutta vauvoja ei tuoda varhaiskasvatukseen yleensä, jos ei taustalla ei olisi työtä tai opiskelua, sanoo Ranki.

"Ei niin pienet lapset siitä ryhmätoiminnasta vielä hyödy"

Ranki huomauttaa, että vauvat tuovat mukanaan myös haasteita.

– Se on haastavaa, kun on paljon sylissä hoitamista. Ei niin pienet lapset siitä ryhmätoiminnasta vielä hyödy. Se hoitaja on silloin vanhemman korvike.

Lisäksi päiväkotien mitoituksessa ei välttämättä ole varauduttu siihen, että miltei kaikissa ryhmissä on alle 3-vuotiaita.

–Toimintaympäristöt pitää muokata pienemmille lapsille soveltuvaksi erityisesti lasten turvallisuus sekä työntekijöiden ergonomiset ratkaisut huomioon ottaen. Myös päiväkotien piha-alueiden turvallisuus pienten lasten näkökulmasta pitää varmistaa, toteaa erityissuunnittelija Anne Peltonen Espoon kaupungista.