Kiina on perinteisesti antanut sille äärimmäisen arvokkaita pandoja lainaksi vain maille, joilla on hyvät suhteet Kiinan kanssa. Siksi talousvaikeuksissa kärvistelevän Ähtärin mahdollinen päätös palauttaa pandat takaisin sisältää poliittisia sävyjä.
Keväällä 2017 Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili Suomessa ja allekirjoitti sopimuksen Ähtärin pandojen vuokraamisesta Suomelle 15 vuoden ajaksi.
Korkean tason poliittinen vierailu oli jälleen yksi osoitus siitä, että pandojen lajinsuojelutyön lisäksi Kiina vuokraa pandojaan ulkomaille poliittisista syistä.
Suomessa ei voida sivuuttaa asian poliittisia sävyjä, jos Ähtäri päättää palauttaa pandansa Kiinalle ennen vuokrasopimuksen loppua, erikoistutkija Liisa Kauppila Turun yliopistosta pohtii.
Miten Kiina sitten suhtautuu pandojen mahdolliseen palauttamiseen?
– Sitä voi vain arvailla, mutta ajattelisin, että koska pandojen lajinsuojelu on Kiinalle aidosti tärkeää, kyllä Kiinassakin ymmärretään se, että pandat eivät voi hyvin, jos esimerkiksi bambutoimituksia ei voida turvata. Jos ja kun asia kommunikoidaan kiinalaisille Ähtärin eläintarhan talousahdinko edellä eikä siten, että Suomi haluaa nyt etääntyä Kiinasta, haitta diplomaattisille suhteille on pienempi.
Suomi ei ole ainoa
Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, joka saattaa palauttaa Kiinalle pandansa ennen vuokra-ajan loppua. Esimerkiksi Kanada päätti palauttaa pandansa vuonna 2020 ja Tanskassakin on käyty keskustelua pandojen palauttamisesta.