Ulkopoliittisen instituutin tutkija arvioi, että Kiinan harjoittaman niin sanotun pandadiplomatian merkitys on vähentynyt. Taustalla vaikuttaa Kiinan heikentynyt maine varsinkin länsimaissa. Ähtärin pandojen palauttaminen voi vähentää Kiinan pehmeää vallankäyttöä Suomessa.
Harvaa eläintä voi pitää yhtä poliittisena kuin pandaa. Kiinan harjoittamasta pandadiplomatiasta on tullut jo käsite, ja se on Aasian jättivaltiolle tapa käyttää pehmeämpää valtaa maailmalla.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Liisa Kauppila sanoo pandojen olevan osa positiivisen Kiina-kuvan luomista varsinkin lasten ja nuorten keskuudessa niissä maissa, jonne Kiina on suostunut niitä vuokraamaan.
– Nyt kun pandat palautetaan, on ihan selvää, että yksi pehmeän vallan instrumentti katoaa Suomesta. Se ei tietenkään ole Kiinan etujen mukaista varsinkaan tässä nykytilanteessa, jossa Kiinan ja länsimaiden suhteet ovat jo valmiiksi kiristyneet ja Kiinan maine on selvästi heikentynyt laajemman yleisön keskuudessa, Kauppila toteaa.
Kauppila uskoo kiinalaisten kyllä ymmärtävän Ähtärin eläinpuiston perustelut pandojen palauttamiselle. Panda on Kiinan symboli, ja eläinten hyvinvointi on tärkeintä. Palautusuutiseen liittyvät yleisökommentit kiinalaisissa sosiaalisen median palveluissa ovat olleet neutraaleja.
Pandalla voi palkita ja näpäyttää
Jos pandojen vuokraaminen on osoitus valtioiden välisestä luottamuksesta, voi Kiina käyttää eläimiä myös näpäyttämiseen.
Esimerkiksi vuonna 2010 Yhdysvalloissa Washingtonin eläintarhassa syntyneet kaksi pandan poikasta palautettiin Kiinaan. Tämä tapahtui pian sen jälkeen, kun presidentti Barack Obama oli päättänyt tavata Tiibetin hengellisen johtaja Dalai Laman. Tapaaminen raivostutti Kiinan, joka pitää Dalai Lamaa vaarallisena separatistina.
Ei liene myöskään sattumaa, että Pohjoismaissa pandoja on annettu vuokralle Suomeen ja Tanskaan, mutta ei Ruotsiin ja Norjaan. Norjan Nobel-komitea päätti vuonna 2010 palkita rauhanpalkinnolla kiinalaisen toisinajattelija Liu Xiaobon. Kiina protestoi päätöstä voimakkaasti.
Ruotsi joutui Kiinan hampaisiin myönnettyään sananvapauspalkinnon kiinalaissyntyiselle kirjankustantaja Gui Minhaille, jolla on myös Ruotsin kansalaisuus.
Lue myös: Näin Lumi ja Pyry valloittivat Suomen – katso kooste 10 vuoden ajalta
Onko pandadiplomatia jo hiipumassa?
Liisa Kauppila arvioi, että pandadiplomatian merkitys on yleisesti vähentynyt. Ilmiöön on hänen mukaansa jo pitkään liittynyt Kiinan kannalta negatiivisia ulottuvuuksia. On vaikea kuvitella, että pandoja otettaisiin enää nykyään vastaan näyttävin kansanmenoin, kuten takavuosina.
– Kiina ei pysty kontrolloimaan kansalaiskeskustelua, jota pandojen tulo muissa maissa luo. Suomen ja Tanskan tapauksissa pandojen tulon yhteydessä järjestettiin myös paljon mielenosoituksia, joissa Kiinalle kiusallisia teemoja kuten ihmisoikeusloukkauksia nostettiin esiin ja sitä kautta ne päätyivät myös lehtien otsikoihin.