Tämän takia pandojen palautusajankohta on huono – professori kertoo, mihin Suomesta maksetut lajinsuojelurahat käytetään Kiinassa

Ähtärin eläinpuisto tiedotti harkitsevansa pandojen palautusta takaisin Kiinaan sen jälkeen, kun valtion mahdollinen viiden miljoonan avustus Ähtärille vesittyi.

Pandojen ylläpito maksaa Ähtärille noin 1,5 miljoonaa vuodessa. Ähtäri maksaa tuntemattoman summan vuosittain vuokraa pandoista Kiinalle. Rahalla tuetaan pandojen lajinsuojelutyötä Kiinassa.

Lue myös: Suomen WWF:n suojelujohtaja osittain kyseenalaistaa Ähtärin pandojen lajiensuojeluhankkeen – "Kaukaa haettua"

Mahdollinen valtion avustus on herättänyt myös julkista kritiikkiä. WWF:n suojelujohtajan Jari Luukkosen mukaan olisi ollut hyvin ristiriitaista, jos valtio olisi tullut hätiin ja auttanut Ähtäriä viidellä miljoonalla pandojen lajinsuojelurahan maksamisessa.

– Tänä vuonna luonnonsuojelun määrärahat ovat tippuneet radikaalisti ja paineet määrärahojen lisäämiseen on erittäin suuret, koska Suomessakin luontokato jatkuu. On todella pöyristyttävää, jos jouduttaisiin viisi miljoonaa valtion rahaa laittamaan [pandojen suojeluun]. Meillä on Suomessa paljon [pandoja] uhanalaisempia lajeja, kuten saimaannorppa, jonka suojelu on täysin meidän vastuullamme. Sen suojeluun ei käytetä läheskään tuollaisia summia rahaa. 

Julkisuuteen ei ole kerrottu tarkkoja yksityiskohtia rahasummasta, jonka Ähtäri vuosittain Kiinalle maksaa. Esimerkiksi New York Times kirjoittaa summan olevan tyypillisesti jotain 500 000 ja miljoonan dollarin väliltä per panda. Jos pandat saavat poikasia, eläintarha maksaa tyypillisesti 400 000 dollarin kertamaksun pennusta, New York Times kertoo.

Rahalla tuetaan kansallispuistohanketta Kiinassa

25 vuotta pandojen suojelutyössä mukana ollut professori Jukka Salo kertoo, että Suomesta tulevalla lajinsuojelurahoituksella tuetaan villieläinsairaalan toimintaa Dujiangyanin pandakeskuksessa sekä rahoitetaan Giant Panda National Park -kansallispuistohanketta. Kyseessä on noin Uudenmaan kokoinen puisto, jonka sisällä elää 88 prosenttia maailman pandapopulaatiosta.

Salo on ollut mukana perustamassa Suomen ja Kiinan välistä pandojen suojeluhanketta sekä johtanut Kiinassa kuutta pandoihin liittyvää hanketta sekä Sichuanin alueen metsien suojeluyhteistyötä.

Hän kertoo, että Kiinassa pandapopulaatio on suojelutyön ansiosta kaksinkertaistunut. Hänen mukaansa pandoja on myös onnistuttu palauttamaan luontoon.

– Tarhasuojelulla on saatu valtavasti lisää tietoa pandoista, esimerkiksi pandojen sairauksista ja lisääntymisestä. Pandojen kanta on noussut 60-luvulta noin tuhannesta 2200:aan. Sitä ei olisi koskaan tapahtunut ilman tutkimusta ja tarhasuojelua.

Lue myös: Diplomaattipandojen kohtalo surettaa Ähtärin intendenttiä: "Lentomatka on aina valtavan kova stressi ja nukuttaminenkin riski"

Osana pandojen suojelutyötä lajin geeniperimää on kartoitettu Kiinan pandatutkimuskeskuksen (China Center for Research and Conservation for Giant Panda CCRCGP) ja tutkimuslaitosten välillä. Seuraavaksi perimältään harvinaisia yksilöitä pyritään lisäännyttämään ja niiden jälkeläisiä palauttamaan luontoon.

Ähtärissä asuvan naaraan tiedetään olevan perimältään harvinainen. Siksi olisi hienoa, jos pandapari onnistuisi lisääntymään. 

– Kiinassa perustetaan parhaillaan luontoon palauttamista varten uusia metsätarhoja, joihin pandoja voidaan sijoittaa. Suomen pandaparin jälkeläinen todennäköisesti tarhattaisiin yhteen näistä. Jos tämä yksilö puolestaan saisi jälkeläisiä, voisi tämä toisen sukupolven jälkeläinen joku päivä huomata, että tarhan portti onkin jäänyt auki, Salo kuvailee pandojen luontoon palauttamisen keinoja käytännössä.

Pandojen parhaat päivät vasta edessä

Proferssori Jukka Salon mukaan on harmillista, että pandat saatetaan palauttaa juuri nyt, sillä ne alkavat vasta olla sopivassa iässä lisääntymistä varten.

– Pandojen luontainen lisääntyminen alkaa 8–10 vuoden iässä ja kestää 15 vuotta. Nyt on oikeastaan ensimmäinen kevät, kun voisi olla toiveikas, että pandat toisensa kohtaavat. Tähän asti ne ovat olleet teinisoheltajia.

Pandojen aikaikkuna lisääntymiselle on yllättävän lyhyt. Salon mukaan naaras on kiinnostunut parittelusta vain kerran, 48 tuntia vuodessa.

– Suomi haluttiin mukaan pandayhteistyöhön siksi, että pandat voisivat lisääntyä luomuna täällä. Naaraan hormonaalinen lisääntymissykli lähtee liikkeelle, kun päivä pitenee ja ilmat alkavat lämmetä. Koska Suomen ilmasto on hyvin samanlainen kuin pandojen asuinalueella Tiibetin vuoriston kupeessa, tutkijat päättivät valita Suomen projektiin mukaan 80 maan joukosta.

Lue myös: Ministeri Kurvinen: Kritisoitu ehdotus Ähtärin pandoista on vedetty pois