Ähtärin eläinpuiston tulee ensin saada taloutensa kuntoon, jotta valtion tuen antaminen olisi edes mahdollista.
Asia selviää eri ministeriöistä kootun virkatyöryhmän keskiviikkona julkaistusta raportista, jossa selvitettiin edellytyksiä Ähtärin eläinpuistossa vuokralla olevien jättiläispandojen jatkolle. Työryhmä myös toteaa, että vastuu pandoja koskevista toimenpiteistä on Ähtärin eläinpuistolla.
– Käytännössä se tarkoittaa, että sopimus pandoihin liittyen on Ähtärin eläinpuiston ja heidän partnerinsa, ja sitä kautta vastuu toimenpiteistä on Ähtärin eläinpuistolla, kertoo raportin valmistelussa mukana ollut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Husu-Kallion mukaan eläinpuistolle voitaisiin käytännössä antaa valtion tukea, jos näin päätettäisiin alkavalla hallituskaudella. Ensin eläinpuiston täytyisi kuitenkin hoitaa taloutensa kuntoon, koska valtion tukea ei voi antaa talousvaikeuksissa olevalle yritykselle.
– Nyt toivotaan, että Ähtärissä on oikein aktiivinen ja hyvä matkailuvuosi, Husu-Kallio sanoo.
Ähtärin eläinpuisto on pitkään kamppaillut talousvaikeuksissa.
Lue myös: Lumi ja Pyry -pandat pysyvät toistaiseksi Ähtärissä – eläinpuisto siirsi päätöstä mahdollisesta palautuksesta Kiinaan
Eläinpuisto pettynyt
Ähtärin eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen kertoo ensireaktion olevan pettymys.
– Ei tämä sillä tavalla yllätys ole, mutta pettymys. Odotimme, että kun näin kauan on asiaa käsitelty ja työryhmä muodostettu, että päätös olisi jokin toisenlainen, mutta se on nyt tämä, Sivonen sanoo.
Lue myös: Suomi ei ole ainoa maa, joka harkitsee pandojen palauttamista – "Tilanne on Kiinalle kiusallinen"
– Tuossa jätetään ovi auki, että se (valtion tuki) on mahdollista, jos talous saadaan kuntoon. Mutta me haimme rakentavampaa ehdotusta, että miten tämä asia voitaisiin hoitaa ja miten valtio ottaisi osaa tähän lajiensuojelutyöhön.
Sivosen mukaan Ähtärin eläinpuiston hallitus käsittelee virkatyöryhmän raporttia ensi viikon kokouksessaan ja pohtii seuraavia askelia.
Pandat Pyry ja Lumi saapuivat Kiinasta Suomeen vuonna 2018. Pandat ovat Ähtärissä 15 vuoden vuokrasopimuksella, jota olisi jäljellä vielä kymmenen vuotta. Pitkään talousvaikeuksissa kamppailleen eläinpuiston mukaan pandoista koituu vuosittain noin 1,5 miljoonan euron kulut.
"Suomeen kohdistuva kriittinen huomio jäänee lyhytkestoiseksi"
Kiinan tapaa "lainata" pandoja muille maille on kutsuttu pandadiplomatiaksi, jolla Kiina pyrkii luomaan myönteistä maakuvaa. Virkatyöryhmä selvitti myös, miten Kiinassa suhtauduttaisiin siihen, jos Suomi luopuisi pandoista.
Lue myös: Suomen WWF:n suojelujohtaja osittain kyseenalaistaa Ähtärin pandojen lajiensuojeluhankkeen – "Kaukaa haettua"
– Ulkoministeriö oli tässä raportissa mukana. He ovat arvioineet asiaa ja katsoneet, että (pandojen palauttamisen) vaikutus olisi lopulta vähäinen. Varmaan siinä olisi omat keskustelunsa ja vaikutukset, mutta ei mitään sellaista pysyvää ja pitkäaikaista, Husu-Kallio kertoo.
Raportissa todetaan, että pandojen ennenaikaisesta palauttamisesta aiheutuvat kauppapoliittiset vaikutukset Kiinan ja Suomen välillä olisivat tämänhetkisen tiedon valossa epätodennäköisiä, mutta mainehaittaa Suomelle voi tulla.
– Pandoja koskevan sopimuksen ennenaikaisesta irtisanomisesta ja pandojen palauttamisesta voidaan arvioida aiheutuvan Suomelle jonkinasteista mainehaittaa, joka tyypillisesti ilmenee kiinalaisessa julkisessa keskustelussa tai kiinalaisviranomaisten kommenteissa. Suomeen kohdistuva kriittinen huomio jäänee kuitenkin lyhytkestoiseksi, raportissa arvioidaan.
Virkatyöryhmän raportista uutisoi aiemmin Yle.