Suomesta tuli yhtäkkiä niin suosittu aine jenkkiyliopistossa, että oppikirjatkin loppuivat kesken – "Suomi on ollut Yhdysvalloissa paljon esillä"

Nyt Baumbach on 21-vuotias ja katsoo elokuvan edelleen joka joulu perheensä kanssa uudelleen. Takana on viisi tai kuusi katselukertaa, mutta Baumbachin mielestä elokuva ei vanhene koskaan.

Ja se pitää katsoa suomeksi, ei dubattuna.

–  Parhaat vitsit ovat niissä hetkissä, kun yksi hahmoista kääntää suomenkielistä puhetta englanniksi. Koska hänen englantinsa ei ole kovin hyvää, mukana on hauskoja käännösvirheitä, Baumbach kertoo STT:lle Washingtonin yliopiston skandinavistiikan laitoksen luokkahuoneessa.

Toistaiseksi Baumbach hyödyntää elokuvaa katsoessaan tekstityksiä, ja suuren suosikkinsa Kalevalankin hän on lukenut vain englanniksi. Tulevaisuudessa alkuperäiskieli saattaa riittää: fysiikan opiskelija aloitti syksyllä suomen kielen opinnot Seattlessa.

Alun perin Baumbach opiskeli insinööriksi mutta vaihtoi ensimmäisen vuoden jälkeen fysiikkaan. Nyt tutkintoon kuuluu pakollinen kielikurssi.

Ruotsissa vaihto-opiskelijana asuessaan hän oli tutustunut ja ihastunut Lappiin ja pohjoismaisiin kansantaruihin. Samoin ensimmäisenä opiskeluvuonna luettu Kalevala oli inspiroinut.

Niinpä hän päätti valita suomen kurssin. Todennäköisesti hän jatkaa kielen opiskelua sittenkin, kun se ei ole enää pakollista.

–  Ja sinun pitäisikin kyllä jatkaa, kannustaa vieressä istuva Mia Filardi.

Ensikosketus Suomeen nuorista kiekkoilijoista

22-vuotiaan Filardin suhde Suomeen on syvä ja ulottuu vuosien taakse. Hän oli varhaisteini, kun perheen kotiin Kaliforniaan muutti suomalainen vaihto-oppilas. Tuolloin Filardi ei olisi edes osannut sijoittaa Suomea kartalle.

Suomalaisvaihtareita, nuoria jääkiekkoilijoita, tuli lopulta kolme perätysten. Filardi innostui kielestä ja kulttuurista koko ajan lisää – ja halusi myöhemmin itsekin vaihtoon. Ennen korkeakouluopintojen aloittamista hän vietti lukuvuoden Joensuussa, jossa hän oli mukana jääkiekkojoukkueessa ja osallistui vanhojentansseihin.

Kielitaito karttui väkisinkin. Jos hän halusi puhua lähimmille ihmisilleen, kielen oli tartuttava päähän.

–  Eivät joukkuekaverit koko ajan jaksaneet kääntää kaikkea englanniksi. Lisäksi isäntäperheen tytär oli 7-vuotias, joten hänen kanssaan oli puhuttava suomea, hän kertoo.

Vaihtovuoden jälkeen Filardi muutti suomen kielen perässä Seattleen, jossa hän nyt viimeistelee tutkintoaan. Suomi on hänelle toinen pääaine kansainvälisten opintojen ohella. Toiveena on palata Suomeen vaikkapa maisteriopintoihin tai töihin esimerkiksi suurlähetystöön tai johonkin järjestöön.

Filardi muistaa edelleen ensimmäisen kerran, kun hän huomasi ajattelevansa suomeksi. Nykyään suomi sujuu niin hyvin, että joidenkin keskustelujen jälkeen hän ei edes muista, millä kielellä ne käytiin.

Oppikirja hupeni kirjakaupan hyllystä

Yliopiston lehtoraattia osin rahoittavan Opetushallituksen verkostossa on Yhdysvalloissa kahdeksan ja maailmanlaajuisesti yhteensä yli 80 yliopistoa, joissa opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria. Opetushallituksen lähettämiä vierailevia opettajia on ulkomaisissa yliopistoissa vuosittain vajaat parikymmentä.

Seattlen suomen kielen ohjelma on Yhdysvalloissa suurin.

Insinööriopiskelija Baumbach on mukana ennätysjoukossa: ensimmäisen vuoden opiskelijoita opettava vieraileva lehtori Anna-Maria Peltomäki kertoo, että syksyn kurssilla aloitti tänä vuonna 15 opiskelijaa. Yleensä ensimmäisen vuoden opiskelijoiden määrä vaihtelee vain muutamasta noin kymmeneen.

–  Oppikirja loppui yliopiston kirjakaupasta, kun sitä oli tilattu myyntiin kymmenen kappaletta. Viisi sitten jäi ilman kirjaa, Peltomäki sanoo.

Suurimmalle osalle opiskelijoista suomi on sivuaine. Jos suomi on pääaineena, yleensä sen rinnalla opiskellaan Peltomäen mukaan myös jotakin toista oppiainetta.

Joihinkin tutkintoihin kuuluu pakollisia kieliopintoja. Siksi opiskelijamäärä usein vähenee seuraavina vuosina, kun pakolliset kurssit on suoritettu. Esimerkiksi nyt toisella vuodella on neljä opiskelijaa, ja kolmannen vuoden opintoja suorittaa kaksi opiskelijaa.

Uutisaamu 10.10.2022: Suomen kieli innostaa Yhdysvalloissa

Suomi norjan jälkeen kakkosena

Washingtonin yliopiston skandinavistiikan laitoksella opetetaan skandinaavisten kielten lisäksi suomea, liettuaa, latviaa ja viroa, eli vaihtoehtojakin olisi. Tiedekunnan kielistä suosituin on norja, mutta suomi tulee nyt kakkosena.

Peltomäki kertoo yrittäneensä kysellä opiskelijoilta, miksi he ovat valinneet suomen. Osa on lingvistejä eli kielitieteilijöitä, joiden on pakko opiskella ainakin yhtä ei-indoeurooppalaista kieltä. Sitten on ihmisiä, joilla on Filardin tavoin jokin kytkös Suomeen, ja Baumbachin kaltaisia, jostakin hieman sattumanvaraisesta syystä Suomesta kiinnostuneita. Jotkut tuntuvat valitsevan suomen lähes arpomalla.

–  Mutta jotta voi vähän arvalla valita suomen, teoriani on, että jollakin tavalla sen on oltava valmiiksi mielessä. Suomi on ollut Yhdysvalloissa paljon esillä maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi, Peltomäki sanoo.

Monet myös tietävät esimerkiksi sen, että Suomi on useaan otteeseen valittu maailman onnellisimmaksi maaksi.

Osa opiskelijoista jatkaa suomen hyödyntämistä työelämässä. Washingtonin yliopistolla ovat opiskelleet esimerkiksi Sofi Oksasen ja Rosa Liksomin teoksia englanniksi kääntänyt Lola Rogers ja muun muassa Pirkko Saisiota kääntänyt Mia Spangenberg. Jonkin verran opiskelijoita on Peltomäen mukaan myös muuttanut Suomeen.

Uteliaisuus auttaa oppimaan

Suomeen muutosta haaveileva Filardi uskoo, että hän voisi olla Suomessa hyvinkin onnellinen. Vaihtovuotensa jälkeen hän on vieraillut Suomessa esimerkiksi viettämässä juhannusta.

Kuten jouluelokuvaan ihastuneelle Baumbachille, myös Filardille suomalaisella joululla on erityinen merkitys.

–  Pikkujoulut, joulutortut, piparkakut, glögi… Koko joulun henki on Suomessa ihanan rauhallinen.

Ruotsissa asunut Baumbach haluaisi vielä matkustaa Suomeen ja kiertää lisää Lapissa. Varsinaisia ammatillisia haaveita hänellä ei suomen opiskelun suhteen ole, vaan kielikurssi on pikemminkin luova tauko kaiken matematiikan ja luonnontieteiden keskellä.

Baumbach lukee paljon historiateoksia ja harrastaa kirjoittamista. Omia hahmojaan luodessaan hän saattaa kääntää sanoja suomeksi ja pohtia, sopisivatko ne hahmon nimeksi.

Suomen kielen oppimisesta haaveileville usein toitotetaan, kuinka vaikeaa kieli on. Filardi puhuu suomen lisäksi ranskaa, jota myös Baumbach on aiemmin opiskellut. Kumpikin painottaa, että kieli kuin kieli kyllä jää päähän, jos sen opiskelusta on aidosti kiinnostunut.

–  Esimerkiksi sijamuodot ovat vähän kuin matematiikkaa. Ensin mietin sanan perusmuotoa ja sitten lisään siihen päätteitä sen mukaan, tarvitaanko vaikkapa partitiivia, Filardi sanoo.

Baumbachia huvittavat väitteet siitä, että suomen kielen opinnot olisivat hyödyttömiä.

–  Jos emme olisi uteliaita, emme oppisi ikinä yhtään mitään.

Lue myös: 

Tutkimus: Enemmistö korkeakoulutetuista ulkomaalaisista on kotiutunut Suomeen hyvin – silti yli kolmannes harkitsee muuttoa pois

Suomen kielen opetus New Yorkin huippuyliopistossa uhkasi jo loppua kokonaan - yhtäkkiä opiskelijoita olikin kaksinkertainen määrä

Tällainen sana puuttuu suomen kielestä täysin – monta tapaa kiertää ongelma