Suomessa toteutui täydellinen rikos, joka nousi otsikoihin maailmalla – kuka haki Nokian maksamat kiristysmiljoonat tamperelaisesta satamasta?

petter.vanskee@gmail.com, peetjer.veenske@gmail.com ja pjotr.vanskevic@gmail.com.

Englanninkieliset kiristysviestit tulivat aina samasta nimestä muunnelluista gmail-sähköpostiosoitteista. Sisältö nostatti hikikarpaloita  työntekijöiden otsalle.

Lähettäjällä oli tietoa tuona aikana valmistettujen älypuhelinten sovellusten salausavaimesta. Hän kertoi tehneensä oman applikaation, jolla saisi urkittua monenlaisia tietoja Nokian älypuhelimista.

Kiristäjä kykenisi käynnistämään puhelimen mikrofonin etäohjattuna, kopioimaan tekstiviestejä ja valokuvia, tai vaikkapa mykistämään halutessaan koko laitteen. Nokian turvallisuusosasto alkoi selvittää viestien sisältöä.

Kävi ilmi, ettei viestien lähettäjä ollutkaan mikä tahansa oman elämänsä diginikkari.

Hän tiesi mistä puhui.

Lue myös: Nokialle uusi talous- ja rahoitusjohtaja – siirtyy toimeen Wärtsilältä

Hymy hyytyi 

Tapaus ei varsinaisesti naurattanut matkapuhelinyhtiötä, jonka liikevaihto oli vuonna 2007 yli 50 miljardia euroa.

Yhtiössä syntyi paniikki, joka ei saanut levitä talon ulkopuolelle. Samalla Nokian piti kuumeisesti valmistella puhelimiinsa Symbian-käyttöjärjestelmäpäivityksiä, jotka tekisivät kiristäjän luomasta applikaatiosta hampaattoman.

Ensimmäisen rikosilmoituksen Nokia teki kaksi viikkoa ensimmäisen kiristysviestin jälkeen.

Lue myös: Start up -yritysten työntekijät repäisevät: Kulkeeko myyntipuhe suoraan avannosta?

Syntyi operaatio Polarbear, jääkarhu. Kuumottava tilanne pidettiin pienen piirin sisäisenä tietona. Harkinnan jälkeen yhtiö päätti suostua tekijän vaatimuuksiin.

Turvallisuusosaston työntekijä vei 30-kiloisen setelisäkin Tampereelle Hangaslahden sataman alueelle. Säkissä oli 1,6 miljoonaa euroa lunnasrahaa, jota kiristäjä vaati.

Kukoistavan digiyhtiön liikevaihdossa kyse oli roposista verrattuna siihen, miten katastrofaaliset seuraukset haitta-aplikaatiolla olisi voinut olla Nokian toiminnalle.

Lue myös: Nokian miljoonakiristys oli täydellinen rikos – poliisitkin olivat pulassa äärimmäisen salassapidon takia

Vuosien salaisuus

Vasta lähes neljä vuotta myöhemmin, keväällä 2011 Nokia ilmoitti tapausta setvineelle keskusrikospoliisille riskien pienentymisestä. Järjestelmäpäivitysten ansiosta kiristäjän tai kiristäjien vakoilu-appi olisi jo todennäköisesti tehoton. 

MTV uutisoi Nokian tapauksesta vuonna 2014, ja se nousi otsikoihin maailmanlaajuisesti. Aiheesta kirjoittivat muun muassa kansainvälinen uutistoimisto Reuters ja talouslehti Forbes sekä lukuisat muut mediat.

Nokian vaietun tapauksen yksityiskohtiin perehdytään Rikospaikka: True Crime Suomi -sarjassa MTV:n rikostoimittajien Jarkko Sipilän ja Pekka Lehtisen luotsaamana. Sarjaan on poimittu mukaan Suomen rikoshistorian mielenkiitoisimpia tapauksia, ja sen kaikki jaksot julkaistaan C More-suoratoistopalvelussa keskiviikkona 17. kesäkuuta.

Lue myös: Suomen puhuttaneimmat rikokset nähdään nyt omana sarjanaan – Rikospaikalta tulossa oma True Crime Suomi -ohjelma

Rikospaikassa kerrotaan, kuinka Nokia-jutun tutkinta päättyi, millä tavalla kiristysviestien lähettäjää koitettiin saada loukkuun ja miksi Nokia luovutti tapauksen tiimoilta merkittävän summan rahaa myös hyväntekeväisyyteen.

Jäljellä jäi vain yksi totuus: joku sai toteutettua täydellisen rikoksen ja elää kenties tänäkin päivänä kiristyksestä saaduilla setelitukoilla. 

Mutta kuka hän on?

Lue myös:  OP:n analyytikon mukaan Nokian Rajeev Surilta lähti matto alta viime syksyn tulosvaroituksen myötä