Kansainvälisten sotaharjoitusten määrä lisääntyy Suomessa. Yhteistyötä Naton kanssa on harjoiteltu jo vuosia ja Suomen Nato-jäsenyys sinetöi lopullisesti sen, että Suomen puolustusvoimista on yhä kiinteämmin tulossa osa läntisen puolustusliiton koneistoa.
Suomi osallistuu parhaillaan kolmeen kansainväliseen sotaharjoitukseen.
Maavoimat treenaavat Northern Forest -harjoituksessa Rovajärven seudulla. Kyseiseen harjoitukseen osallistuu runsaat 8 000 sotilasta, joista tuhatkunta on saapunut ulkomailta, pääosin Yhdysvalloista ja Britanniasta.
Varusmiehet ja kertausharjoituksissa olevat suomalaiset ovat voineet nähdä harjoituksissa muun muassa yhdysvaltalaisia Abrams-panssarivaunuja ja Bradley-rynnäkköpanssarivaunuja.
Suomenlahdella taas on meneillään merivoimien kansainvälinen Atrain-sotaharjoitus.
Ilmavoimien Arctic Challenge harjoitus puolestaan levittäytyy Norjaan, Ruotsiin ja Suomessa Pirkkalaan sekä Rovaniemelle.
Ilmavoimien komentaja Juha-Pekka Keränen sanoi MTV Uutisille, että Arctic Challenge -harjoitus on suunniteltu siten, että aamupäivillä kullakin alueella on omat harjoitukset, mutta iltapäiviksi kokoonnutaan Ruotsin ilmatilaan yhteistoimintaan.
– Miten suunnittelemme operaation yhdessä, miten optimoimme kunkin järjestelmän parhaat puolet ja paikkaamme heikkouksia, Keränen listaa harjoiteltavia seikkoja.
Lue lisää: Suomi järjestää massiivisen lentosotaharjoituksen, jota "Venäjä varmasti seuraa" – Katso kartalta, missä hävittäjät ulvovat
Lue myös: Brittitiedustelu: Ukraina määrää nyt sodan tahdin ja Venäjä joutuu juoksemaan perässä
Vuonna 2012 Suomi osallistui yhteensä 57 kansainväliseen sotaharjoitukseen ja -koulutustapahtumaan Tämän vuoden suunnitelmissa määrä on 89.
Tiivistynyt Nato-kumppanuus lisäsi yhteisiä harjoituksia 2010-luvulla ja Venäjän aloittaman sodan sekä Suomen Nato-jäsenyyden myötä harjoitusten määrä on taas noussut nopeasti kahden viime vuoden aikana.
Pääesikunnasta kerrotaan, että kansainväliset sotaharjoitukset ovat jatkossa jokapäiväinen osa Puolustusvoimien toimintaa.
Tavoite on kahdensuuntainen: Osoitetaan omaa ja yhteistä puolustuskykyä eli käytännössä sitä, että Nato-Suomeen ei kannata hyökätä, ja samalla kehitetään Suomea puolustamaan liittoumaa yhteisen vihollisen edessä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:33
Lue myös:Yhdysvaltain F-18-hävittäjäparvi saapui Suomeen – Tim tallensi Pirkkalan taivaalla klassisen "Nato-breakin"
Ukrainan sodan opit
Ukrainan sota on ilmavoimien komentaja Keräsen mukaan osoittanut, että Suomen perustoimintamalli toimii hyvin.
– Kun hajautetaan lentotoiminta, selviydytään taisteluun. Myös ilmatorjunta pitää hajauttaa. Jos ilmapuolustus toimii hyvin, silloin (vastustaja) ei pysty saamaan ilmaherruutta ja taistelu jatkuu pitkällisenä. Ilmapuolustus on korostunut Ukrainan sodassa, Keränen sanoo.
Ukraina on esittänyt viime aikoina kovia väitteitä ilmapuolustuksensa tehokkuudesta. Esimerkiksi tiistaina Ukraina väitti ampuneensa alas 29 Venäjän lähettämästä 31 dronesta, jotka hyökkäsivät pääkaupunki Kiovaa vastaan.
Lue myös: Putinin hävittäjille ilmaherruus on vain unelma: Miksi Venäjä ei pysty Ukrainassa samaan kuin USA sodissaan? "Tekeminen jäi puolitiehen"
Komentaja Kerälä sanoo, että Suomessa "varauduttiin pahimpaan" ennen kuin Venäjän suurhyökkäys alkoi.
– Teimme omat suunnitelmat ja kohotimme hieman valmiuttamme. Venäjä päätoiminta on nyt Ukrainassa, normaalia toimintaa lähialueilla.