Venäjä on "erittäin todennäköisesti" muodostamassa uutta ilmavoimien "eliittiyksikköä", jonka on tarkoitus toimia Ukrainan ilmatilassa, väittää Britannian puolustusministeriö julkisessa tiedustelupäivityksessään.
Yksikön koodinimi on Britannian mukaan venäjänkielinen sana "Shtorm", joka tarkoittaa myrskyä.
Britannian jakamien tietojen mukaan tämä yksikkö koostuisi ainakin yhdestä laivueesta, jossa olisi Suhoi Su-24-rynnäkkökoneita ja Su-34-hävittäjiä. Lisäksi "Shtormiin" kuuluisi yksi laivue taisteluhelikoptereita.
Lentoyksikön kalustokoostumus viittaa Britannian mukaan siihen, että sen tarkoituksena on pääasiassa hyökätä maakohteita vastaan.
– Uskottavat venäläiset mediatiedot viittaavat siihen, että Venäjän puolustusministeriö aikoo houkutella hyvin taitavia ja motivoituneita lentäjiä tarjoamalla korkeaa palkkaa ja avaamalla rekrytoinnin myös eläköityneille lentäjille, Britannian puolustusministeriö kirjoittaa Twitterissä julkaistussa tiedustelupäivityksessään.
Brittiarvio on, että yksikön muodostaminen alleviivaa sitä, miten Venäjä itse suhtautuu omiin vakinaisiin ilmavoimiinsa, joka on Britannian mukaan "ankarasti alisuorittanut ydintehtävissään" eli ukrainalaislinjoja vastaan hyökkäämisessä.
Venäläiskoneet ovat asiantuntijoiden mukaan jo hyvän aikaa toimineet pääasiassa Venäjän ja Valko-Venäjän ilmatiloissa, mikä vaikeuttaa Ukrainan tehokkaaksi osoittautuneen ilmatorjunnan toimintaa.
Samalla Venäjän ilmavoimat ei ole kyennyt etäältä tarjoamaan odotetun vahvaa lähitukea maavoimille.
Lue myös: Ukrainan panssarit murskaavat venäläisjoukkoja nyt juoksuhautoihin – "Ei ole panssarintorjuntaa joka poteroon"
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
"Venäjä jätti tekemisen puolitiehen"
Yksi Ukrainan sodan suurimmista yllätyksistä on ollut se, ettei Venäjä ole kyennyt saavuttamaan ilmaherruutta Ukrainan taivaalla.
Venäjän ilmavoimien toiminta on näyttänyt kummalliselta esimerkiksi Yhdysvaltojen viime vuosikymmenien sotilasoperaatioihin verrattuna.
Venäjän ja Yhdysvaltain suhde ilmaherruuteen on kovin erilainen, sanoi everstiluutnantti Lasse Louhela Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen ilmasotaopin opetusryhmästä MTV Uutisille viime elokuussa.
– Niissä on selvä ero. Länsimaisessa ajattelussa lähdetään siitä, että ilmaherruuden kautta luodaan edellytykset muille operaatioille. Venäjällä ilma-ase on jopa alisteinen maaoperaatiolle. Tavoitteena ei edes ole täydellinen ilmatilan hallinta, Louhela kertoo.
Lue myös: Karttavideo tuo selkoa Bahmutin kaoottiseen tilanteeseen: "Jos kaikki väitteet pitäisivät paikkansa, olisi ruumiita röykkiöittäin"
Vaikka Venäjän ja lännen ilmasotaopeissa on selviä periaatteellisia eroja, niin siitä huolimatta MPPK:n Louhelan mukaan on ollut "erikoista", ettei Venäjä ole pystynyt lamauttamaan Ukrainan ilmapuolustusta.
Sitä nimittäin yritettiin, ainakin jonkin aikaa. Sodan ensipäivinä Venäjä tuhosi tutkia, komentokeskuksia ja ampui ohjuksia lentotukikohtia vastaan.
– Venäjä jätti tekemisen puolitiehen, eikä siivonnut ilmatilaa hävittäjistä ja hankkinut ilmaherruutta. Jos ilmaherruuden haltuun ottamiseen tähtäävä suunnitelma oli tehty, niin ainakaan sitä ei kokonaisvaltaisesti toteutettu, sanoi Puolustusvoimien entinen komentaja, nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) viime elokuussa MTV:lle.
Lue lisää: Putinin hävittäjille ilmaherruus on vain unelma
7:46
F-16-hävittäjiä Ukrainaan?
Sodan alkuvaiheen jälkeen Ukrainan ilmapuolustus on voimistunut länsimaisen aseistuksen ansiosta. Ukrainalla on käytössään esimerkiksi Yhdysvaltain lahjoittamia Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä. Ukraina on väitetysti pystynyt ampumaan alas muun muassa Venäjän hypersoonisia ohjuksia.
Viikonloppuna presidentti Joe Biden kertoi G-7-johtajille, että Yhdysvallat tukee F-16-hävittäjien toimittamista Ukrainalle. Bidenin mukaan Yhdysvallat tukee myös ukrainalaispilottien kouluttamista hävittäjien käyttöön.
Yhdysvaltojen myöntymys on Ukrainalle F-16-koneiden saamisen suhteen käytännössä välttämättömyys, sillä muut maat tarvitsevat sen luvan yhdysvaltalaisvalmisteisten hävittäjien luovuttamiseen. Kyse on samasta kuviosta kuin Leopard 2 -tankkien kohdalla, joskin tuolloin suostumusta tarvittiin Saksalta.
Vielä ei ole sovittu siitä, ketkä mahdollisesti toimittavat hävittäjiä Ukrainalle. Myös se on epäselvää, kuinka paljon ja milloin F-16-hävittäjiä toimitetaan.