Suomessa jopa puolet tytöistä kokenut häirintää sosiaalisessa mediassa – Zahra, 17, sai ilkeitä viestejä keski-ikäisiltä miehiltä: "Syy ei ole uhrissa"

Verkkohäirintä voi olla esimerkiksi vihjailevia viestejä, pornografisia valokuvia ja vainoamista.

MTV Uutiset Livessä vieraillut Plan Internationalin kokemusasiantuntija Zahra Karimy on saanut oman osansa verkkohäirinnästä.

– Olen nuori tyttö ja etnisen vähemmistön edustaja, niin verkkohäirintä on moninkertaista. Olen kokenut 15-vuotiaasta lähtien verkkohäirintää, nyt 17-vuotias Karimy kertoo.

Kaikki sai alkunsa Suomi Areenassa, Karimyn juontamasta paneelikeskustelusta, jossa käsiteltiin suomalaisuutta.

– Siellä eräs äärioikeistolainen kuvasi minua, ja kertoi kuka minä olen ja mitä teen. Kommenttikentässä haukuttiin ihan pystyyn. Sitten se video päätyi MV-lehteen. Sitä kautta minulle tuli viestejä Twitteriin ja Facebookiin, keski-ikäisiltä miehiltä suurelta osin.

"He haluavat vain provosoida"

Karimy ajatteli ensin, että hänen on vain siedettävä verkkohäirintää. Jonkin ajan kuluttua hän kuitenkin kertoi asiasta vanhemmilleen, jotka tekivät asiasta rikosilmoituksen.

Nykyisin Karimy ei enää vastaa verkkohäirintää tekevien viesteihin.

– He haluavat vain provosoida. Nykyään mietin monta kertaa, ennen kuin julkaisen jotain. Ei ole kuitenkaan mitään aihetta, josta pelkäisin julkaista.

Tytöt kokevat 27 kertaa todennäköisemmin verkkohäirintää kuin pojat.

Tämän johdosta Planin edustajat ympäri maailmaa ovat kirjoittaneet avoimen kirjeen Facebookin, Twitterin, Instagramin ja Tiktokin edustajille.

– Pyydämme konkreettisia tekoja, jos tytöt ilmiantavat verkkohäirintää koskevia asioita. Että ne otetaan tosissaan.

Syy ei ole uhrissa

Karimyn mukaan jokainen voi arjessaan taistella verkkohäirintää vastaan.

– Uhrille voi lähettää tsemppiviestejä, ja poliisilla on Whatsapp-numero, mihin voi matalalla kynnyksellä lähettää viestiä.

Karimy lähettää viestin kaikille verkkohäirintää kokeville.

– Syy ei ole missään nimessä uhrissa. Usein sanotaan, että älä ole somessa, jos menee tunteisiin. Asiasta kannattaa kertoa tukihenkilölle, kuten kaverille, opettajalle tai vanhemmille.