Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Suomessa ja Euroopassa jännitetään Saksan vaalitulosta – tutkija ei usko merkittäviin käännöksiin Saksan talous- tai EU-politiikassa

7:15Miksi Saksan vaalien pitäisi kiinnostaa myös Suomessa? Kirjeenvaihtajamme Heikki Piuhola vastaaMiksi Saksan vaalien pitäisi kiinnostaa Suomea? MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola kertoo.
Julkaistu 25.09.2021 17:01

MTV UUTISET - STT

Saksan vaalitulosta jännittävät Suomi ja koko Eurooppa. Tuleva hallitus määrittelee, millaisia ratkaisuja Euroopan suurin talousmahti tekee talouspolitiikassaan, EU-politiikassaan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Suomelle merkitystä on etenkin tulevilla sisäpoliittisilla linjauksilla, koska Saksa on Suomen keskeinen kilpailija. Näin arvioi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen.

– Suomi voisi hyötyä Saksan julkisista investoinneista, koska Saksa on Suomen merkittävä kilpailijamaa ja tärkeä kysyntämoottori euroalueen sisällä, Miettinen arvioi.

Miettinen ei kuitenkaan usko merkittäviin käännöksiin Saksan talouspolitiikassa, koska niukasti paalupaikkaa pitävän sosiaalidemokraattisen SPD:n kansleriehdokas Olaf Scholz on halunnut profiloitua tiukan linjan talousmiehenä.

Miettinen arvioi myös Saksan EU- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvan aika lailla nykyisen kaltaisena hallituksen ja liittokanslerin vaihtumisen jälkeenkin. Hänen mukaansa Saksassa on tavattu pyrkiä niissä asioissa muutenkin jatkuvuuteen. Tällä hetkellä näyttää lisäksi siltä, että kisa käydään ennen kaikkea SPD:n ja kristillisdemokraattisen CDU:n välillä ja molempien johdossa on henkilö, joka on pyrkinyt profiloitumaan syrjään astuvan liittokansleri Angela Merkelin perinnön jatkajana.

– Ehkä vihreät olisi se voima, joka enemmän edustaisi jonkinlaista katkosta tai suunnan muutosta suhteessa tiettyihin kysymyksiin, mutta molemmat kärkiehdokkaista, sekä SPD:n Scholz että CDU:n Armin Laschet, edustavat jonkinlaista jatkuvuutta Saksan yleiseen linjanvetoon mitä tulee Eurooppa-poliittisiin kysymyksiin, Miettinen sanoo.

Lue myös: Merkel kirittää kristillisdemokraatteja vaalikentillä viimeistä kertaa – tämä on tilanne ennen ratkaisevaa päivää Saksassa

Scholz puolustaa paluuta velkajarruun

Minimipalkan nosto on ollut sekä SPD:n että hallituspaikkaa havittelevien vihreiden yhteinen vaaliteema. Saksassa minimipalkka määritellään laissa, sitä ei päätetä työehtosopimuksissa.

– Jos he muodostavat hallitusta, tämä saattaa olla teema, jota he pyrkivät pitämään esillä. On syytä kuitenkin muistaa, että työmarkkinareformit tehtiin Saksassa nimenomaan demarivetoisen hallituksen voimin.

Saksan työmarkkinareformit tehtiin liittokansleri Gerhard Schröderin johdolla 2000-luvun alkuvuosina.

Scholtz on myös puolustanut Saksan perustuslakiin kuuluvaa velkajarrua.

– Siitä on nyt koronakriisin takia luovuttu, mutta hän on puolustanut sitä, että Saksan pitäisi palata siihen 2023. Eli ei julkisissa investoinneissa todennäköisesti todella merkittävää käännettä ole luvassa, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan Saksassa on tosin viime vuosien aikana alettu nähdä investointitarpeita esimerkiksi digitalisaatioon ja koulutukseen.

– Se on tullut esiin koronakriisin aikana. Saksassa etäyhteydet eivät ihan kaikkialla ole siinä kunnossa, mitä ehkä muissa läntisissä teollisuusmaissa.

Lue myös: Kommentti: Ken on heistä kaikkein merkeliläisin? Saksan politiikka on kummajainen, joka ottaa vaaleissa askeleen kohti normaaliutta

EU:n taloussäännöt odottavat

Todennäköisimpiä Saksan tulevia hallituskokoonpanoja olisivat nykyisen arvion perusteella niin sanottu "liikennevalohallitus", johon kuuluisivat SPD, vihreät ja liberaalipuolue FDP sekä "Jamaika-hallitus", jossa SPD:n tilalla olisi kristillisdemokraattien CDU.

Täysin poissuljettua ei Miettisen mielestä ole sekään, etteikö demareiden ja CDU:n niin sanottu suuri koalitio voisi jatkaa varsinkin jos molemmat nousevat äänissä 25 prosentin tuntumaan.

– Saksassa puolue tarvitsee viiden prosentin äänisaaliin parlamenttiin päästäkseen, joten jos pienpuolueiden määrä jää suureksi, niin periaatteessa voi olla tilanne, että kaksi suurinta voisivat jatkaa nykyiselläkin hallituspohjalla.

Nykyisen kärkipuolueen CDU:n kynnys hallitukseen lähtemiselle voi kuitenkin olla korkea varsinkin, jos se kärsii vaalitappion.

Kävi niin tai näin, hallituksen muodostamisessa odotetaan kestävän Saksassa pitkään. Miettisen mielestä hallitusneuvottelujen venymisellä voi olla huomattavia vaikutuksia siihen, missä ajassa EU:n taloussääntöjen uudistus päästään aloittamaan.

– Säännöt mitä tulee velkatasoihin ja julkisen talouden alijäämiin ovat olleet piippuhyllyllä koronan takia ja niihin olisi tarkoitus palata 2023 aikana. Jossain vaiheessa on pakko päättää, millaiseen sääntöjärjestelmään palataan koronakriisin jälkeen.

Lue myös: Saksa äänestää sunnuntaina – näistä syistä vaalit ovat Suomenkin kannalta tärkeät

Lisää aiheesta:

Näin asiantuntija kommentoi Merzin nöyryytystä parlamentissaSaksan historiallinen vaalitulos kiihdyttää tukea Ukrainalle: "Lopetetaan EU-tason haihattelu"Saksan tuleva hallitus ei pääse eroon edeltäjäänsä vaivanneista paineistaTutkijat: Poliittiseen myllerrykseen ajautuneen Saksan johtajuus Euroopassa on hukassa – näin käy Ukraina-tuenSaksan laitaoikeisto vakuuttaa haluaan yhteistyöhön, mutta tutkija ei usko muiden puolueiden tulevan vastaan"Iso käännekohta Euroopassa" – näin suomalaismepit arvioivat Saksan liittopäivävaalien vaikutuksia EU-politiikkaan
SaksaVaalitEUUlkomaat

Tuoreimmat aiheesta

Saksa
  • 1.11.06:11
    Droonit

    Droonit pörränneet jälleen: Brandenburgin liikenne seisahtui

  • 29.10.17:17
    Ukrainan sota

    Saksalainen TV-ryhmä joutui Venäjän lennokki-iskun kohteeksi: "Voi luoja!"

  • 25.10.23:01
    Ydinvoima

    Valtava savupilvi! Näin 56 000 tonnia betonia räjähtää alta minuutissa

  • 24.10.11:28
    Ampuma-aseet

    Saksalainen sotilas haavoittui poliisin luodista

  • 24.10.07:00
    Museot

    "Kun on kiire": Saksalaisfirma hyödynsi nerokkaasti Louvren ryöstöä mainoksessaan