Odotukset Saksan kariutunutta hallitusta kohtaan ovat osoittautuneet tutkijoiden mukaan liiallisiksi. Ukrainan tukemiseen tuskin tulee kuitenkaan suuria muutoksia.
Saksan hallituskoalition viimeviikkoinen luhistuminen tietää maan politiikassa epävarmoja aikoja ja heijastuu myös EU-tason politiikkaan ja Ukrainan tukemiseen, arvioivat STT:n haastattelemat tutkijat.
Saksassa pidetään näillä näkymin vaalit helmikuussa, minkä jälkeen tiedossa voi olla jopa kuukausia kestävä uuden hallituksen synnytysprosessi.
Tämä voisi merkitä Euroopalle johtajuuspulaa – ellei sellaista olisi jo ennestään.
– Minun on hyvin vaikea nähdä, että meillä olisi EU:ssa tällä hetkellä mitään selvää johtajuutta integraatiokysymyksissä. Erityisesti kannan huolta siitä, että Ranskan ja Saksan välinen akseli ei ole toiminut tässä kovin hyvin moneen vuoteen enää, sanoo yliopistonlehtori Kimmo Elo Itä-Suomen yliopistosta.
Elon mukaan Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin henkilökohtainen yhteistyö ei ole lähtenyt missään vaiheessa toimimaan kunnolla. Kun nyt sekä Macronin että Scholzin huomio on sisäpolitiikan myllerryksissä, on Eurooppa vailla selvää johtajaa.
– Kyllä johtajuuden täytyisi lähteä sieltä EU-tasolta, koska nyt jäsenmaat eivät selvästikään tähän kykene.
Lue myös: Nyt se selvisi: Tällöin Saksan uudet vaalit pidetään
Turpo-johtajuus ei onnistunut
Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku näkee, että Scholz on ollut EU-tasolla jo jonkin aikaa eräänlainen "rampa ankka".
– Tämä ei välttämättä vaikuta niin dramaattisesti, koska Saksan hallituksen toimintakyky on joka tapauksessa ollut hyvin rajallinen jo pidemmän aikaa. EU-pöydissä on ollut tilanteita, joissa Saksa on yksinkertaisesti äänestänyt tyhjää, koska hallituspuolueet eivät ole päässeet yksimielisyyteen Saksan kannasta.
Saksa on Elon mukaan osoittanut osaavansa olla Euroopan johtomaa talousasioissa, mutta turvallisuuspolitiikassa sama ei ole onnistunut.
Scholzin visio Eurooppa-politiikassa on myös jäänyt epäselväksi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Scholz piti Saksan uutta puolustuspolitiikkaa linjanneen Zeitenwende-puheensa, mutta Saksan varovaisuus Ukrainan tukemisessa on sittemmin aiheuttanut kritiikkiä.
– Ei Saksa ole kuitenkaan ollut millään tavoin valmis siihen johtajuuteen. Minusta ne odotukset olivat ylisuuret, Elo arvioi.
Saksan johtajuutta Euroopassa on syönyt myös muun muassa se, että talousongelmien, äärilaidan haastajien ja hallituksen sisäisen eripuran vuoksi huomio on ollut vahvasti sisäpolitiikassa.
Lue myös: Kommentti: Eurooppa, herätys!
CDU matkalla valtaan
Sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalipuolue FDP:n eripurainen "liikennevalokoalitio" tuli tiensä päähän viime viikolla, kun FDP:n ministerit erosivat hallituksesta.
Sosiaalidemokraattien liittokansleri Scholz jäi nyt johtamaan vähemmistöhallitusta, joka pyrkii vielä runnomaan joitain lakiesityksiä läpi ennen uusia vaaleja.
Gallupien perusteella opposition kristillisdemokraatit (CDU/CSU) ovat ennakkosuosikkeja voittamaan vaalit ja nousemaan suurimmaksi puolueeksi.
Kristillisdemokraattien kannatus pyörii reilussa 30 prosentissa, kun kaikilla muilla puolueilla se on alle 20 prosentin.
CDU:n johtaja Friedrich Merz on siis tyrkyllä seuraavaksi liittokansleriksi. Iso-Markku tosin painottaa, että tilanne ehtii vielä muuttua vaaleihin mennessä
On kuitenkin epäselvää, millaisen hallituskoalition puolue pystyisi muodostamaan. Todennäköisesti hallituksen muodostamisesta tuleekin jälleen vaikeaa. Yksi mahdollisuus on paluu CDU:n ja sosiaalidemokraattien suureen koalitioon.
Elo muistuttaa, että nykyisen hallituskoalition haaksirikosta huolimatta Saksa on edelleen varsin vakaa ja kriisinsietoinen demokratia, eikä nykyistäkään tilannetta tarvitse nähdä kriisinä.
Ukraina-tuki ei pysähdy
Elo ei usko, että Saksan poliittisella kuohunnalla on tässä vaiheessa suurta merkitystä Ukrainan tukemiseen.
– Saksa on kuitenkin sillä tavalla vakaa ja toimiva maa, että vaikka on tällainen tilanne, eihän Saksa pysähdy. Kyllä Saksassa asioita hoidetaan. Se peruslinja nähdäkseni säilyy, näihin päätöksiin on kuitenkin sitouduttu.
Iso-Markku taas näkee, että hallituksen riitaisuus on jo tähänkin mennessä vaikuttanut Saksan kykyyn tukea Ukrainaa, kun hallituspuolueilla on ollut siitä hyvin erilaisia näkemyksiä,
– Saksan hallitus on ollut haluton ajattelemaan Ukrainaa niin isona ja niin eksistentiaalisena kysymyksenä, että sen puolesta oltaisiin oltu valmiita joustamaan taloudenhoidon periaatteista,, Iso-Markku sanoo.
– Nyt lähitulevaisuuden näkymät ovat epävarmat sikäli, että vallassa on Scholzin vähemmistöhallitus. Se voi periaatteessa opposition tuella viedä Ukrainan tukea eteenpäin, mutta siihen liittyy isoja kysymysmerkkejä.
Saksan suuri linja ulkopolitiikassa ja Ukrainan tukemissa tuskin muuttuu itse vaalituloksen seurauksena radikaalisti. CDU on peräänkuuluttanut jopa vankempaa tukea Ukrainalle kuin sosiaalidemokraatit, vaikka puolueessa onkin yksittäisiä soraääniä asian suhteen.
– CDU/CSU:lle se on helpompi kysymys monin tavoin, koska ei ole sitä sellaista tiettyä vahvaa pasifistista pohjavirtausta, mikä osassa sosiaalidemokraattipuoluetta edelleen vaikuttaa, Iso-Markku kertoo.
Opposition äärilaidan puolueista Vaihtoehto Saksalle (AfD) ja vasemmistopopulistinen BSW ovat kriittisiä Ukrainan tukemista kohtaan, mutta niillä ei ole asiaa liittovaltion hallitukseen.
Ulkopolitiikan linja hakusessa
Elon mukaan jo tässä vaiheessa voi sanoa, että Scholzin joulukuussa 2021 alkanut taival liittokanslerina ei ole mitenkään onnistunut. Hallituksen sisällä on ollut voimakasta erimielisyyttä talouslinjasta, ja monet uudistukset ovat jääneet tekemättä.
Saksan ulkopolitiikkakin on Elon mielestä tällä hetkellä epämääräistä ja vaikeasti hahmotettavaa.
– Venäjä-suhteiden katkeaminen ja yritys tasapainoilla jotenkin Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä, näen kyllä että siinä on vielä aika paljon sellaista, joka hakee paikkaansa, Elo sanoo.
– Tässä tilanteessa sellainen toimiva akseli Peking–Berliini–Pariisi–Washington olisi tavoittelemisen arvoinen. Muuten Eurooppa voi jäädä Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen nokitteluun sillä tavalla, että sillä ei ole kauheasti vaikutusvaltaa.
Iso-Markun mukaan osa Scholzin valtakauden tahmeudesta voidaan laittaa Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien vaikeiden olosuhteiden kuten energiakriisin piikkiin, mutta Scholz ei henkilönäkään ole onnistunut tehtävässään. Nyt Saksa on jälleen totisen paikan edessä, kun Donald Trump palaa presidentiksi Yhdysvalloissa.
– Muistikuvat Trumpin ensimmäiseltä presidenttikaudelta ovat Saksan osalta pääosin aika negatiiviset. Silloinhan Saksa oli usein yksi Trumpin silmätikuista, joka erikseen otettiin hänen kritiikkinsä kärjeksi, Iso-Markku toteaa.
– Sikäli odotukset eivät ole kovin korkealla ja lähtöasetelmat ovat vaikeat, mutta totta kai Saksassa kaikki puolueet korostavat, kuten Suomessakin, että minkä tahansa Yhdysvaltojen hallituksen kanssa on tultava toimeen.