Perinteikkään Finlandia-hiihdon järjestäjät epäsivät väärin perustein Venäjän kansalaisen osallistumisen tapahtumaan, käy ilmi MTV Urheilun pyytämistä asiakirjoista. Yhdenvertaisuusvaltuutetun pöydälle on päätynyt myös muita syntyperältään Venäjän kansalaisten Suomessa tekemiä valituksia.
Oikeusministeriön yhteydessä toimiva yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ratkaisi maaliskuussa noin kaksi vuotta kestäneen kiistan, jossa Venäjän kansalaisuuden omaava, mutta Suomessa pysyvästi asuva harrastehiihtäjä oli suljettu pois vuoden 2023 Finlandia-hiihdosta.
Kilpailua järjestävät Lahden Hiihtoseura ja Hollolan Urheilijat -46 epäsivät hiihtäjän osallistumisoikeuden Venäjän kansalaisuuteen vedoten.
Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijat ovat olleet helmikuussa 2022 Ukrainassa alkaneen hyökkäyssodan takia suljettuna ulos lähes kaikesta kansainvälisestä huippu-urheilusta, mutta yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan Finlandia-hiihdon järjestäjät toimivat harrastehiihtäjän kohdalla yhdenvertaisuuslain vastaisesti.
Järjestäjien kielteinen vastaus selvisi hiihtäjälle hänen tiedustellessaan lähtönumeroaan ja -aikatauluaan sähköpostitse joulukuussa 2022. Osallistujan harrastajastatuksesta huolimatta Finlandia-hiihdon silloinen pääsihteeri Tiina Hernesniemi ilmoitti tammikuun alussa 2023, ettei Venäjän kansalainen voi osallistua hiihtoon, vaikka asuisi pysyvästi Suomessa.
Henkilö otti yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun, joka tiedusteli tapauksesta seuroilta. Kilpailua järjestävät Lahden Hiihtoseura ry ja Hollolan Urheilijat -46 ry kiistivät syyllistyneensä syrjintään. Järjestäjät vetosivat muun muassa Venäjän sulkemiseen ulos pankkien SWIFT-maksujärjestelmästä ja Eurovision-laulukilpailuista.
Kansainvälinen hiihtoliitto FIS ja kestävyysmatkojen kansainvälinen liitto Worldloppet olivat alun perin tehneet päätöksen sulkea venäläiset ulos kaikista alaisistaan kilpailuista, mutta päätöstä oli lievennetty lokakuussa 2022 koskemaan vain kansainvälisen huippu-urheilutason hiihtäjiä.
Hyvitys maksettiin lopulta
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi maaliskuussa 2024, että Finlandia-hiihtoa järjestävät seurat syrjivät osallistujaa yhdenvertaisuuslain vastaisesti kansalaisuuden perusteella. Lautakunta suositti vastaajia maksamaan hakijalle 1 000 euron hyvityksen. Seurat päättivät viime perjantaina Finlandia-hiihdon päätoimikunnan kokouksessaan maksaa hyvityssumman. Osallistumismaksu oli palautettu hakijalle jo aiemmin.
Venäläinen vaati lisäksi seuroja esittämään asiassa julkisen anteeksipyynnön hänelle ja muille syrjintää kokeneille venäläisille ja valkovenäläisille hiihtäjille. Tähän yhdenvertaisuusvaltuutettu ei kuitenkaan nähnyt toimintavaltansa riittävän.
Ilman Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n lisenssiä kisaavien Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten, joiden pysyvä asuinpaikka on kotimaansa ulkopuolella, on ollut mahdollista osallistua Finlandia-hiihtoon vuodesta 2024 alkaen. Tapahtumaan on osallistunut tavallisesti noin 200 Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijaa.
– Venäläiset olivat selkeästi suurin kansallisuusryhmä Finlandia-hiihdossa. Siellä on paljon liikkuvia ihmisiä ja ne, jotka matkustelevat, majoittuvat ja syövät ravintoloissa, ovat myös alueelle tärkeitä, sanoo Finlandia-hiihdon nykyinen pääsihteeri Markku Levanen.
– Venäläiset olisivat ilman muuta tervetulleita ilman tätä maailmantilannetta, mutta toivottavasti maailmaan saadaan vähän rauhallisemmat olosuhteet ja kun maailma vähän aukeaa, niin toki aukeavat meilläkin portit taas, Levanen kommentoi.
Paavo Nurmi Marathonin osallistuja kanteli ilmoittautumislomakkeesta
Yhdenvertaisuusvaltuutetun käsittelyssä on ollut vuoden 2022 Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen kaksi muutakin syntyperältään venäläisten tekemää kansalaisuuteen tai syntyperään liittyvää kantelua, joissa kysymys on ollut urheilutoimintaan osallistumisesta.
Toisessa tapauksista Suomessa asuva Venäjän kansalainen kyseenalaisti Turussa elokuussa juostavan Paavo Nurmi Marathonin ilmoittautumislomakkeeseen sisällytetyn kansalaisuuden valinnan. Nettilomakkeessa ei ollut mahdollista valita kansallisuudeksi Venäjää tai Valko-Venäjää.
Juoksutapahtuman järjestäjä vastasi kuluvan vuoden huhtikuussa ilmoittautujan tiedusteluun ja totesi, että tämä voi toki osallistua juoksutapahtumaan, mutta lomakkeessa hänen on valittava kohta ”muu kansalaisuus”. Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) säännöt estivät Venäjän kansalaisten osallistumisen sen alaisiin tapahtumiin, mutta tässäkin kysymys oli huippu-urheilijan sijaan kuntourheilijasta.
Kymmeniä vuosia Suomessa asunut ilmoittautuja kanteli asiasta yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Hän koki Paavo Nurmi -maratonin järjestäjien eristävän Venäjän kansalaisia muista Suomen yhteiskunnan jäsenistä ja lisäävän näin tarpeetonta jännitettä maassa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu näki vastauksessaan, että koska kantelijalta ei ollut evätty osallistumisoikeutta juoksutapahtumaan, ei annetun tiedon valossa ollut noussut esiin syrjintää tai muuta yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä toimintaa.
Hakija ilmoitti jättäytyvänsä pois Paavo Nurmi -maratonilta ja osallistuvansa sen sijaan johonkin ulkomailla järjestettävään juoksutapahtumaan.
Seuran jäsenyys evättiin lainvastaisesti
Kolmas yhdenvertaisuusvaltuutetun käsittelyssä ollut tapaus syksyltä 2022 koski Suomessa oleskeluluvalla asuvan Venäjän kansalaisen jäsenyyttä urheiluseurassa. Triathlonissa kilpaileva joensuulainen Karjalan Uimarit epäsi venäläistaustaiselta urheilijalta seuran jäsenyyden, minkä yhdenvertaisuusvaltuutettu näki lainvastaiseksi menettelyksi.
Seura perusteli asiaa Venäjän kansalaisten sulkemiselle kansainvälisen kilpailutoiminnan ulkopuolelle. Kyseisen urheilijan tarkoituksena oli kuitenkin kilpailla Suomessa kansallisissa harrastajatason kilpailuissa eikä hänellä ollut kansainvälisen liiton päätöksen perusteella mahdollisuuttakaan kisata kansainvälisissä huippukilpailuissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu huomautti, ettei Suomessa oleskeluluvalla asuva Venäjän kansalainen ole Suomessa ollessaan ulkomailla.
MTV Urheilun pyytämästä yhdenvertaisuusvaltuutetun vastauksesta käy ilmi myös, että Karjalan Uimarit piti selvityksessään asiaa yksityiselämän piiriin kuuluvaksi. Urheiluseuran toimintaa ei kuitenkaan voi lain näkökulmasta lukea yksityis- tai perhe-elämän piirissä tapahtuvaksi.
Seurasta myönnettiin valtuutetulle, ettei sillä ollut halua edesauttaa sotaa käyvän maan kansalaisten kilpailemismahdollisuuksia Suomessa. Tiettyjen maiden kansalaisten sulkeminen toiminnan ulkopuolelle ei kuitenkaan ollut valtuutetun mukaan oikeasuhtainen keino esimerkiksi sodan vastustamiseen, joka on yhdenvertaisuuslaissa mainittu tietyissä tilanteissa hyväksyttäväksi tavoitteeksi rajata henkilön osallistumista toimintaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu totesi myös, että yksilölajeissa Suomen kansallisiin kilpailuihin osallistuvat harrastetason urheilijat eivät lähtökohtaisesti edusta Venäjää tai Valko-Venäjää, vaan itseään ja suomalaista seuraansa. Tässä seurat ovat kuitenkin olleet hankalassa välikädessä, kun ne ovat yrittäneet tulkita kansainvälisten ja kansallisten liittojen antamia ohjeistuksia.
– Liiton ohjeissa on taas hyvin selvästi sanottu, että (Venäjän) kansalaiset eivät saa osallistua kilpailuihin. Pakko meidän oli liiton linjausta noudattaa. Jos hän olisi tullut seuraamme, meidän olisi pitänyt tehdä selväksi, ettei hän voi edustaa seuraamme liiton alaisissa kilpailuissa, perustelee Karjalan Uimarien puheenjohtaja Simo Juvaste.
Juvaste ei toiminut seuran puheenjohtajana vielä tapauksen käsittelyn aikoihin vuonna 2022. Suomen Triathlonliiton toiminnanjohtaja Kaisa Tamminen kertoo, ettei tällaista ohjeistusta ole ollut voimassa sodan alkuvaiheessakaan.
– Missään vaiheessa ei ole kielletty sellaisten Suomessa asuvien venäläisten osallistumista, joilla on seura ja lisenssi sekä suomalainen osoite. Jos kyseessä on Suomessa asuva ihminen, niin en edes tiedä, miten sitä voisi kieltää, Tamminen kommentoi.
Karjalan Uimarit hyväksyi yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksen ottaa venäläistaustainen urheilija jäsenekseen. MTV Urheilun tietojen mukaan henkilö ei kuitenkaan liittynyt seuran jäseneksi.
Kaikkiaan 134 ilmoitusta
Yhdenvertaisuusvaltuutetun käsittelyssä on ollut vuosina 2022–23 kaikkiaan 134 tapausta, joissa on ollut kyse kansalaisuudeltaan tai alkuperältään venäläisiin kohdistuneesta syrjinnästä tai muusta yhdenvertaisuuteen liittyvästä kysymyksestä Suomessa.
Mukana on runsaasti yhteydenottoja, joissa ilmoituksen tekijä ei itse ole ollut syrjinnän uhri, vaan kantelu on liittynyt esimerkiksi kauppojen sosiaalisen median julkaisuihin, joissa kaupat ovat ilmoittaneet, etteivät ne palvele venäläisiä. Joissain yksityisessä kanssakäymisessä tapahtuneissa syrjintätilanteissa henkilöä on kehotettu tekemään rikosilmoitus poliisille.
Vain harvassa tapauksessa valtuutetun toimisto on kehottanut vastaajaosapuolta lopettamaan lainvastaisen toiminnan.
– Finlandia-hiihdon ja triathlonseuran tapausten lisäksi ainoastaan julkisuudessakin ollut Voice of Finland -tapaus on ollut sellainen, jossa olemme todenneet yksittäiseen henkilöön kohdistuvaa syrjintää ja ryhtyneet toimenpiteisiin. Kyseinen tapaus eteni osapuolten väliseen sovintoon, kertoo erityisasiantuntija Matti Jutila.
