Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki myöntää, että nuorten lahjakkuuksien jalostus ei ole yleisurheilussa samalla tasolla kuin monissa muissa lajeissa.
Lehtimäki on riemuissaan siitä, että Suomi saavutti Nuorten olympiafestivaaleilta 10 yleisurheilumitalia sekä alle 20-vuotiaiden MM-kisoista ja alle 23-vuotiaiden EM-kisoista yhteensä kahdeksan mitalia ja 19 pistesijaa.
Lehtimäen mielestä tulokset osoittavat, että Suomessa on materiaalia kehittää maailman huippuja.
– Nämä urheilijat täytyy nyt saada parhaat harjoittelemaan parhaiden kanssa parhaaseen valmennukseen ja erinomaisiin olosuhteisiin. Jos he ovat haulikolla ammuttuina ympäri Suomenniemen, jokainen vähän omissa oloissaan ja omine systeemeineen, niin varmasti joku (huippu) tulee, mutta järjestelmä ei pysty tukemaan, että huippuja tulisi järjestelmällisesti, Lehtimäki sanooi Antero Mertarannan haastattelussa.
Lehtimäki sanoo suoraan, että yleisurheilu tulee jälkijunassa verrattuna moneen muuhun lajiin, joissa parhaiden lahjakkuuksien kokoaminen yhteen tehdään paremmin.
Jääkiekko on Suomessa paras esimerkki, joskin se on yleisurheiluun verrattuna monella tavalla epäreilua.
– Jos on 15-vuotias poika Tarvasjoella ja hän tekee coast to coast -maaleja peleissään, on aivan varmaa, että seuraavana vuonna hän on TPS:n organisaatiossa ammattivalmennuksessa ja mieluummin ikäluokkaa tai kahta ylempänä, jolloin hänet on siirretty oikeaan ympäristöön kasvamaan. Ja toisaalta jos on vaikka kajaanilainen pituushyppääjälahjakkuus ja hän lähtee opiskelemaan, yleensä valmentajana on edelleen kajaanilainen nuorisovalmentaja, tässä tapauksessa etävalmennuksena. Sen pojan kehitys pysähtyy tai ainakin jarruuntuu. En sano mitään etävalmennusta vastaan, mutta varmasti olisi tuottavampaa mennä pituushypyn maajoukkuekeskukseen, jossa ammattivalmentaja ottaisi vastuuta, Lehtimäki linjaa.