Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimmat

Uusi painopiste Itämeren hoidossa on roskaantumisen ehkäisy. Itämerellä kuten muillakin merillä tyypillisin roska on muovia.  

– Itämeren suurin ongelma on silti rehevöityminen, muistuttaa ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Hän arvioi maanantaina Suomen ensimmäistä Itämeren hoitosuunnitelmaa, joka on valmistunut.  

Suunnitelman kunnianhimoinen tavoite on meren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä.  

– Kaikin puolin tavoitetta ei vielä vuoteen 2020 mennessä saavuteta, etenkään rehevöitymisen osalta, myöntää ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Maria Laamanen.  

Suunta on yhtä kaikki ollut oikea.  

– Ravinnekuormitus on laskenut kaikilla merialueilla paitsi Perämerellä. Itämeren rehevöitymiskierteen purkamisessa on otettu isoja askelia, Grahn-Laasonen painottaa.  
  
"Ei sysätä vastuuta muille"  
  
Meren rehevöitymisen kurissa pitäminen edellyttää, että Suomi vähentää meren ravinnekuormitusta 440 fosforitonnilla ja 6600 typpitonnilla vuodessa.

Eniten merivesiä kuormittaa maatalous.  
Meren ja rantojen tilan kohentamiseen kertyi 35 keinoa.  

– Tarvitaan joukko erilaisia tapoja. Helppoja konsteja tai oikoteitä ei ole, ympäristöministeri täydentää.  

Suomen ei myöskään kannata vilkuilla liikaa, mitä muut rantavaltiot meren hyväksi tekevät.  

– Itämeren puhdistamisen vastuuta ei voida sysätä muille.  

Grahn-Laasonen tähdentää, että hyviksi havaitut käytännöt täytyy saada levitettyä mahdollisimman laajalle.  
Tuore näkökulma on ministerin mukaan, että ravinteet nähdään myös mahdollisuutena.  
-Esimerkiksi vähiin käyvä fosfori on käyttökelpoista kiertotaloudessa. Hyötykäyttöä löytyy niin ikään jätteidenkäsittelyssä syntyville ravinnepitoisille massoille.  

Itämeren hoidon kotimaisen toimenpideohjelman kustannuksiksi on arvioitu 64 miljoonaa euroa.  

– Kustannukset ajoittuvat pitkälle aikavälille. Meren suojelu voi toisaalta luoda myös säästöjä ja työpaikkoja, ympäristöministeri sanoo.