Romahtaneet rakennukset, kuten Jyväskylän seudulla sortuneet vesitorni ja maneesi, ovat näkyneet viime aikoina tiheään uutiskuvastossa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Suomen rakennukset olisivat yleisesti huteria vaikeissa oloissa, kuten myrskyissä.
– Nykyisen rakennuskannan myrskynkestävyys on varsin hyvä. Ei ole tarvetta pelätä, että rakennukset kaatuisivat tuulen paineen voimasta, sanoo rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.
Sisäministeriö selvitti myrskyihin varautumista laajasti sen jälkeen kun trombi jyräsi taannoin leirintäalueen Keski-Suomen Uuraisilla.
Onnettomuudessa oli Lehtisen mukaan yksi myönteinen puoli.
– Vaikka raju tuuli oli repinyt nurin metsän ja matkailuautoja, rakennukset jäivät pystyyn. Se oli todellinen käytännön testi rakennusten tuulikestävyydelle.
Matalapaineet puskevat Suomeen yleensä länsilounaasta. Lehtinen painottaa, että Atlantilta saapuvia myräköitä vastaan meillä on ulkopuolista suojaa.
– Olemme tavallaan Ruotsin ja Norjan kainalossa. Ne ovat meille myrskyjen puskurivaltioita.
Politiikasta tuttua lentävää lausetta säähän soveltaen voisi siis sanoa, että "Sveriges sak är vår", Ruotsin asia on meidän.
Sademäärät kasvavat
Rajuilmat koettelevat rakennuksia myös rankkasateilla.
– Keskimääräisen sateen ennustetaan kasvavan. Tuo vaikuttaa sekä vedenpoiston kapasiteetin tarpeeseen että korroosioon.
Talvimyrskyt puolestaan rasittavat rakennuksia kasaamalla nopeasti suuria lumikuormia.
– Vaikka lumiraja on siirtymässä pohjoisemmaksi, rakentamisen lumikuorma-arvoja ei ole Suomessa laskettu. Tällä varaudutaan siihen, että joinakin vuosina lunta voi tulla etelässäkin kerralla paljon.
Rakennusneuvos muistuttaa, että Tanskan Bornholmissa satoi ennätyskuorma lunta niinkin hiljattain kuin 2010.
– Muistaakseni noin 5000 kattoa tuli Tanskassa alas.
Hartiapankkirakentajalle Lehtinen tähdentää varautumista myrskyjen sähkökatkoksiin.
– Kesämökkiä tai omakotitaloa suunnitellessa on hyvä pohtia muun muassa vaihtoehtoista lämmönlähdettä.
Rakentajan on niin ikään syytä ottaa huomioon Suomen alueelliset sääerot.
– Meren rannikoilla sekä tuuli että myrskyjen viistosade ovat kovimpia.