Tutkija tyrmää helteennälkäisten suomalaisten näkemyksen ilmastonmuutoksen eduista – vaikka ennakoitu myrsky nyt lässähti, sään ääri-ilmiöt yleistyvät myös Suomessa

Ovatko sään ääri-ilmiöt Suomessa kohta arkipäivää? Ilmatieteen laitoksen tutkija kommentoi 7:11
Ovatko sään ääri-ilmiöt Suomessa kohta arkipäivää? Ilmatieteen laitoksen tutkija kommentoi

Miten sään ääri-ilmiöt muuttuvat ja näkyvät Suomessa?

Vaikka maanantain osalta ennakoitu myrskyrintama jäi odotettua vaisummaksi, ei tilanne ole vielä rauhoittunutkaan. Ilmatieteen laitos varoittaa vielä tiistaina rajusta ukonilmasta, kovasta tuulesta sekä aallokosta ja ukkospuuskista merialueilla.

MTV Uutisten toimittaja Lotta Lautala vieraili tiistaiaamuisella Helsingin Kauppatorilla, jossa tuuli oli navakka, vaikka myrskyisin rintama ei pääkaupunkiseudulle yltänytkään.

Rajuilman ennakoitiin aiheuttavan vaurioita eri alueilla sekä kiireitä viranomaisille. Ilmatieteen laitoksen tutkija Anna Luomarantaa ennusteiden muuttuminen viime viikon lopulla ja nyt alkuviikosta ei varsinaisesti yllättänyt

– Toki, kun on aikaa ennen tilanteen tulemiseen, siihen liittyy epävarmuuksia, Luomaranta huomauttaa.

Sään ääri-ilmiöt tulevaisuutta myös Suomessa?

Sää, ja etenkin sen ääri-ilmiöt, ollut monien huulilla kuluvan kesän aikana jo ennen tätäkin rintamaa; Etelä-Euroopassa on kärvistelty hirmuhelteistä, mitkä ovat johtaneet maastopaloihin ja evakuointeihin. Lisäksi Yhdysvalloissa on raportoitu maailmanhistorian kuumimpia lukemia, kuten myös Intian suunnalla, merenpinnan lämpötila saavutti mittaushistorian kuumimman pisteen, ja esimerkiksi Etelä-Koreassa järjestetty suuri partiolaistapahtuma jouduttiin keskeyttämään taifuuniuhan vuoksi

Luomarannan mukaan Suomessa on hyvin tyypillistä, että vuosien välillä on suurtakin vaihtelua sään eri ilmiöissä, mikä vaikeuttaa kokonaistilanteen kuvaamista. Se on kuitenkin havaittavissa, että pitkällä aikavälillä maan keskilämpötila on noussut. 

– Miten se näkyy, niin talvet ovat muuttuneet leudommiksi ja kesän hellepäiviä on enemmän, Luomaranta kuvailee.

– Ja hellejaksot voimistuvat ja pitenevät, saatetaan saavuttaa uusia ennätyksiä.

Toinen tuntuva muutos koetaan sademäärissä, Luomaranta kuvailee – mikä ei välttämättä lisää sadepäivien määrää, mutta voi aiheuttaa sen, että kerralla vettä saattaa tulla enemmän.

Maan keskilämpötilan taustalla on ilmastonmuutos, jonka aiheuttamista seuraamuksista tulisi olla Luomarannankin mukaan huolissaan.

– Kyllähän helteet terveysriskejä aiheuttaa, esimerkiksi vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Toisaalta rankkasateet ja kuivuudet voivat aiheuttaa maataloudelle riskejä.

Millä tavoin pohjolassa tilanteeseen voitaisiin varautua?

Luomarannan mukaan ennakoinnilla nyt toimiminen tulevaisuudessa helpottuu. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa voidaan ottaa entistä keskeisemmin huomioon kaupunkien lämpösaarekeilmiö, siis se, että kaupungeissa lämpötila saattaa – huonolla suunnittelulla – päästä kohoamaan muita alueita korkeammalle, Luomaranta tiivistää.

– Pitäisi osata ajoissa ottaa huomioon viilennysvaikutus tulevaisuutta ajatellen.

Joskus kuullaan sanottavan, että kylmänä maana Suomi vain hyötyisi ilmaston lämpenemisestä. Mutta kokonaisuus on helteennälkäisten haaveilua monimutkaisempi.

– Varmasti joitain yksittäisiä positiivisia vaikutuksia voi Suomelle koitua, mutta kannattaa kuitenkin tarkastella isommassa mittakaavassa, missä Suomi on jäämässä negatiivisen puolelle, Luomaranta huomauttaa.

Katso koko haastattelu tuuliselta Kauppatorilta jutun ylälaidan videolta!

Lue myös:

    Uusimmat