Lapista on tullut myös kulinaristeja houkutteleva matkailukohde. Riista, kala ja poro houkuttelevat turistit ravintolapöytien ääreen.
Ykkösruokalaji Lapissa on tietenkin poro. Eettisimmäksi poronlihaksi Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall näkee saamelaisalueella kasvatetun poronlihan. Saamelaiseen poronhoitoon kuuluu laidunkierto, joka antaa laitumille aikaa uusiutua. Eteläisellä poronhoitoalueella poroja kasvatetaan enemmän tarhoissa kuin pohjoisessa. Poro kuitenkin eläimenä vaatii paljon tilaa, joten aitauksessa pitäminen ei tue sen lajityypillistä käytöstä.
Porojen vaikutukset luontoon ovat monenlaisia. Yhtäältä poro talloo jäkälikköjä, toisaalta on arveluita siitä, että se voi hidastaa ilmastonmuutoksen näkyviä vaikutuksia, kun se syö kasveja, jotka muuten levittäytyisivät tunturiylängöille, Lundvall mainitsee.
Jos laidunkiertoa ja paimentamista harjoitettaisiin nykyistä enemmän, laidunten tila saataisiin paremmaksi, Lundvall sanoo. Myös metsätalous vie laitumia poroilta. Porotalouden saaminen kestävälle pohjalle vaatisi Lundvallin mukaan muutoksia poronhoitolakiin, EU-tukijärjestelmään ja metsälakiin.
Kantojen pitää olla elinvoimaisia
Lähiruoka on Lundvallin mukaan lähtökohtaisesti hyvä valinta jo elinkeinojen kannalta.
– Kaupoilla ja ravintoloilla on mielestäni moraalinen velvollisuus tukea lähiruoan tuottajia, Lundvall sanoo.
Hän sanoo lappilaisen lähiruoan kuluttamisen olevan kuitenkin monitahoinen kysymys. On tärkeää, että lautaselle päätyvien lajien kannat ovat elinvoimaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi hirvi ja jänis.