Useat koronavirustartunnat Suomessa liittyvät massatapahtumiin, joissa altistuminen on ollut pidempiaikaista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen STT:lle.
Toistaiseksi kovin tarkkaa tai luotettavaa tietoa siitä, kuinka pitkän altistumisajan virus vaatii, ei ole.
– Meillä on käynnissä tällainen perhetutkimus, joka osittain ehkä voi tuoda tähän vastausta. Me kuitenkin tiedämme, että monet näistä tartunnoista liittyvät massatapahtumiin, joissa on ollut pidempiaikainen kontakti. Mutta sitä tietoa ei ole helppo kerätä mitenkään systemaattisesti, Mika Salminen sanoo.
Julkisuudessa on ollut esimerkiksi tapauksia, joissa koronavirus on levinnyt hääjuhlissa, baarissa, urheilutapahtumassa ja konsertissa. Tällaisia tapahtumia on Suomessa rajoitettu.
Lue myös: Tutkimusprofessorilta suora vastaus kotona tehtyjen puuvillamaskien suojasta – "Eivät suodata viruksia hengitysilmasta"
Viruksen leviämistä tutkitaan edelleen ympäri maailmaa. Taudista tiedetään esimerkiksi Yhdysvaltain terveysvirasto CDC:n ja Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan varmaksi se, että se leviää lähikontaktissa kosketus- ja pisaratartuntana. Siis niin, että ihminen puhuu, yskii tai niistää ja pienet pisarat kulkeutuvat esimerkiksi toisen ihmisen suuhun tai nenään.
Se, kuinka hyvin virus leviää esimerkiksi pintojen kautta, on vielä epäselvää. Mahdollista se kuitenkin nykytiedon mukaan on, erityisesti tuoreista pisaroista.