Tänään on vietetty suomen kielen ja Mikael Agricolan päivää. Agricolan ABC-kirja eli ensimmäinen suomalainen aapinen ilmestyi vuonna 1543. Kaikesta uudesta teknologiasta huolimatta kirja ja lukeminen pitää yhä pintansa. Kirjailija Veera Salmen mielestä suomen kieli myös rikastuu ja rentoutuu päivä päivältä.
Puluboit ja Maurin vähä-älypuhelimet, supersuosittujen Veera Salmen kirjojen tarinat elävät jo teatterissakin. Tärkeintä on kuitenkin se kieli.
– Se, mitä kaikkee sillä kielellä voi tehdä, niin se on tosi kiinnostavaa. Viljelen lastenkirjoissani myös paljon huumoria. Tykkään yhdistää sellasia kontrasteja, että on esim. hirvittävän hauskaa ja sitten taas todella surullista yhtäaikaa, kuvailee Veera Salmi MTV:lle.
Etsi lapselle SE oikea kirja
Iltasatuja ei ole nykyään unohdettu, vaikka Ipadin houkuttavuus on yleistä.
– Saman haasteen edessä olen ollut oman poikani kanssa. Kaikenlaisia konsteja olen yrittänyt keksiä, on kaikenlaisia porkkanoita siihen, että tavallaan löytyisi se kirja, mistä tykkää, sanoo Salmi.
Kallion kirjastossa lapsensa kanssa käväissyt Petri Pirkkalainen lukee jopa kolme kirjaa iltasatuhetkellä. Neljävuotiaan Liljan suosikki on Prinsessa Ruusunen.
– Yleensä luetaan aluksi kuvakirjaa, sellaista mitä Lilja pystyy seuraamaan katseella. Sitten kun alkaa nukuttamaan, luetaan kirjaa, jossa on tarina, eikä niin paljon kuvia.Hän kivasti nukahtaa sitten siihen kainaloon.
Iltadun lukeminen on kirjailija Salmenkin mielestä tärkeää.
– Lapset oppivat siinä hyvin kieltä ja mielestäni se on tosi hyvä ja jotenkin lämmin tapa olla yhdessä lapsen kanssa.
Suomen kieli myös rikastuu koko ajan. Lisää sanoja tulee teknologiasta ja ulkomailta, eikä murteita enää piilotella tai hävetä.
– Tässä Mauri-kirjassani on oululainen isä ja se antaa kivan vivahteen siihen koko tarinaan. Itse olen helsinkiläinen, mutta stadin slangi on minulle liian vaikeaa, naurahtaa Salmi.
Veera Salmen kirjoista on tehty myös teatteriversioita, uusin eli Mauri ja vähä-älypuhelin saa ensi-iltansa Kansallisteatterissa ensi viikolla.
– Mielenkiintoista oli nähdä tarina näyttämöllä. Kävin katsomassa harjoituksia. Mauri oli juuri sellainen kun olin hänet kuvitellutkin.
Rentoa pieruhuumoria
Salmen mukaan kieltä ei myöskään oteta enää niin vakavasti, vaan tietty rentous on tullut kielenkäyttöönkin.
– Nyt ehkä vähän vapaammin sekä lapset että aikuiset puhuvat vaikka esimerkiksi jotain humoristista pieruhuumoria ja sen sellaista. Uskalletaan rohkeammin käyttää kieltä, eikä ole entisenlaisia tabuja. Kirjallisuudessakin voi vitsailla ja leikitellä.